Sociologi: døden og døende

Tycker du att döden känns läskig? Önskar du rentav att vi var lite mindre allvarliga kring livets oundvikliga slut? I denna bok samlar Hans Bengtsson en brokig skara med kända och okända fakta om allt som rör döden och lite till. Visste du till exempel att Judy Garland dog på dass? Eller att Jesus har fyra gravar medan Tomten får nöja sig med tre? Detta och mycket annat kan du läsa om i "Aldrig i livet: en liten kul bok om döden". Kanske får du själv lite inspiration inför vad som komma skall. För visst låter väl stripteasebegravning ganska festligt ändå?Hans Bengtsson var en svensk författare. Flera av hans böcker innehåller humoristiska sammanställningar av fakta.

In 1918 beginnen soldaten in een kazerne in de VS uit hun mond en oren te bloeden. De mysterieuze ziekte verspreidt zich razendsnel, en een paar weken later zijn drie continenten getroffen. In een jaar tijd maakt de ziekte 50 miljoen slachtoffers. De aandoening, die de Spaanse griep genoemd wordt omdat vooral de Spaanse pers erover schreef, wordt veroorzaakt door een nieuw virus. Er is geen kruid tegen gewassen, maar de kwaal verdwijnt weer even plotseling als hij is opgedoken. Uit later onderzoek blijkt dat het om een vogelgriep ging die was gemuteerd en zo mensen kon besmetten. Vaak zijn gevaarlijke ziekten overgesprongen van dier op mens, en hier lees je alles over de dodelijkste epidemieën die daarvan het gevolg waren.

Pastorin ovelle koputtaa mies, jonka vaimo on menehtymäisillään. Pastorin on lähdettävä siunaamaan kuolevaa, vaikka hetki on huono. Pastori säälii äitinsä menettäneitä lapsia ja päättää antaa perheelle pienen rahalahjan. Tästä toimesta hän saa kuitenkin tiukkaa ripitystä vaimoltaan..."Isä Vasilij" -novellin on Tolstoin jälkeenjääneistä käsikirjoituksista suomentanut Arvid Järnefelt, joka tunsi Tolstoin henkilökohtaisesti.Leo Tolstoi (1828-1910) oli maineikas venäläinen kirjailija. Hänen tunnetuimpia teoksiaan ovat "Sota ja rauha" sekä "Anna Karenina". Tolstoi oli huomattava yhteiskunnallinen ja uskonnollinen ajattelija. Hän opiskeli yliopistossa itämaisia kieliä ja oli muutenkin kielellisesti hyvin lahjakas – hän puhui venäjän lisäksi ranskaa, kreikkaa, italiaa, englantia ja saksaa. Kirjoittamisen lisäksi Tolstoille tärkeää oli köyhien auttaminen.

Kaksi veljesta, Lauri ja Juha, elelevat rinnakkain samassa suurehkossa talossa puolisoidensa kanssa. Kuitenkin vain Lauri saa lapsia. Laurilla kuluu rahaa perheeseen, kun taas Juhalla jaa rahaa enemman saastoon lapsettomuuden takia. Kun Juha sairastuu, Lauri alkaa pikkuhiljaa himoita Juhan rahoja - ja Laurin katkera asenne myrkyttaa myos hanen vanhimman poikansa mielen."e;Isain pahat teot lasten paalla"e; on Pietari Paivarinnan moraalia kasitteleva romaani vuodelta 1887.-

Ett långt och lyckligt liv är vad så gott som alla önskar sig. Vi gör vad vi kan för att leva så länge som möjligt. Säkerligen borde det väl evolutionärt sett vara bättre om vi levde längre än vad vi gör, så att vi kan få större spridning på våra gener? Trots detta har evolutionen byggt in ett bäst-före datum hos människan. Därmed ställs vi inför den eviga frågorna: hur hanterar vi att livet har ett slut?I denna bok undersöker författaren Johan Frostegård hur livet kan förlängas utifrån de senaste upptäckterna inom vetenskapen. Han beskriver också synen på livet och döden genom historien och i olika kulturer. Det enda som är säkert i livet är döden, brukar man säga, men hur gör vi det mesta den korta tid vi har?Johan Frostegård är en svensk författare, läkare och forskare som under sin produktiva karriär gjort stora medicinska upptäckter, och varit aktiv både som professor på Karolinska institutet, och som specialistläkare inom internmedicin samt i reumatologi. Frostegård har även författat ett flertal högt uppskattade böcker, som ofta tar sig an nutidens svåraste frågor.

Vanha pappi saapuu ylangolle, jossa hanen lapsuudenkotinsa aikaisemmin seisoi. Naky vie hanet menneseen: Han nakee itsensa pienena poikana pappilan pihalla. Pappi alkaa keria auki tarinaansa, han kertoo kaikista niista elavista ja kuolleista, joita han on elamansa aikana kohdannut."e;Miksi pelkaamme vainajien ruumiita? Eihan ruumis mitaan voi; siina makaa se ja maatuu. Elavaa ihmista on usein syyta pelata, ruumista ei koskaan, sanoo jarkemmekin."e;"e;Vanhan pastorin muistelmia"e; on Karl Jacob Gummeruksen romaani vuodelta 1898. Tarinassa ollaan peruskysymysten aarella; pappi tekee tarkkoja havaintoja ihmisista, elamasta ja kuolemasta. -

Uuno Kailaan "e;Runoja"e; on vahva kokoelmateos, johon kirjailija on valikoinut tuotantonsa helmet. Kailas on ottanut myos vapauden parannella jo julkaistuja runojaan. Kokoelman runot ovat Kailaan taiteellisen tuotannon ydinainesta ja samalla runot muodostuvat Kailaan sielun ja persoonan kuvastimeksi. "e;Runoja"e; on oiva tapa tutustua Kailaan runojen parhaimmistoon! Teos sisaltaa valikoituja runoja kirjoista "e;Tuuli ja Tahka"e; (1922), "e;Purjehtijat"e; (1925), "e;Silmasta silmaan"e; (1926), "e;Paljain jaloin"e; (1928) seka "e;Uni ja kuolema"e; (1931). "e;Kun kirjailija ei yleensa voi Rimbaud'n tapaan polttamalla havittaa maan paalta sellaisia tuotantonsa osia, jotka ovat kayneet hanelle vastenmielisiksi, tuottaa hanelle ainakin tyydytysta niiden polttaminen - symbolisesti. Minulle on sanottu, ettei minulla muka olisi oikeutta tehda runoihini muutoksia. Kasittamaton vaite. Miksi ei runoniekkakin saisi 'tarkistaa sanojaan' niinkuin kaikki muut ihmiset? Ei han ole erehtymaton, Pitaisiko hanen kommellustensa jaada ikuisiksi!"e;-

Uuno Kailaan viides runokokoelma "e;Uni ja kuolema"e; julkaistiin vuonna 1931 vain kaksi vuotta ennen runoilijan traagista kuolemaa. Kokoelman runot liikkuvat mystisessa valitilassa unen ja kuoleman rajamailla - kuin Kailas olisi aavistanut oman kohtalonsa.-

Ornulf lahtee seitseman poikansa kanssa etsimaan siepattua tytartaan Dagnya ja ottotytartaan Hjordista. Ornulfia odottaa kuitenkin tragedia, johon han ei ole osannut varautua. Henrik Ibsenin naytelma "e;Helgelannin sankarit"e; sijoittuu myyttiseen 900-luvun Norjaan, Helgelannin seudulle. Eletaan muutoksen aikakautta: kristinusko on jo saapunut maahan, mutta katoavalla viikinkiuskonnolla on viela jalansijaa. -

I Lisbeth Bendixens roman "Under gulvbrædderne" er den kvindelig jeg-fortæller død. Hun ligger i et hul under gulvbrædderne og følger sin egen fysiske opløsning, mens hun reflekterer over sit liv og de dæmoner, hun har båret med sig fra sin indremissionske opvækst. Forholdet til Jesus, hans offergørelse, farens dominans og hendes egen stræben efter at være 'en god pige' står overfor mormorens og barndomsvenindernes frigjorte og sanselige kvindelighed. I hullet under gulvbrædderne, er det ikke bare kvindens krop, der efterhånden går i opløsning, men også de kræfter, der har holdt hende fast i en bestemt form, imens hun levede."Roman om en kvindes refleksion over sit liv og dets spøgelser. Man bliver ikke hurtigt færdig med den, for tankerne står næsten i kø: Eksistentielle, psykologiske og religiøse problemstillinger i et skift mellem absurde eller indre rum og den ydre virkelighed.[...] Det er et velskrevet og stærkt kvindeportræt, der ligger fint i forlængelse af dem, som Lisbeth Bendixen allerede har givet os, senest i romanen Lyset over Camargue (1990)." -Marianne Jensen, LektørudtalelseLisbeth Bendixen (1923-2004) var en dansk forfatter og lyriker. Hun debuterede officielt som digter i 1958, da hun fik en række digte udgivet i tidsskriftet "Hvedekorn", men det var først i 1975, da da hun vandt Politikens Kronikkonkurrence, at hun for alvor sprang ud som forfatter. Siden skrev Lisbeth Bendixen en række anmelderroste romaner, og hendes arbejde er flere gange blevet belønnet med legater fra Statens Kunstfond.

När familjen Hagéus Schmidt får höra att deras semester i Thailand blivit förlängd med hela två dagar känns det som en dröm gått i uppfyllelse. Två extra dagar i paradiset. Väl inne på den sista semesterdagen står väskorna packade. Hela familjen är på stranden förutom pappa Bertil som ligger och vilar på rummet. Ett sista dopp i havet, tänker de och mamma Ann har de tre barnen med sig: Julius, Gösta och Karin. Plötsligt stiger vågorna och Bertil kommer springande. "Spring," skriker han. Och det gör de. Den 26 december 2004 försvinner den 9-årige Gösta ner under vattenytan. Han kommer inte upp igen. Fyra månader senare kommer hans kropp hem i en kista draperad med den svenska flaggan. Det här är en mammas berättelse om semestern som förvandlades till en mardröm, om sorgen och hur man lever vidare efter att ha förlorat sitt barn."Att leva på ändå" är en självbiografi skriven av Ann Hagéus. Det är hennes debutbok.

Kaarlo Sarkia (1902-1945), alkujaan Kaarlo Teodor Sulin oli arvostettu suomalainen runoilija jo elinaikanaan ja häntä on nimitetty myös suomalaiseksi Apolloksi.Sarkia opiskeli sekä Turun että Helsingin yliopistoissa ja käänsi paljon ulkomaista runoutta – erityisesti italialaista ja ranskalaista – josta sai paljon myönteistä huomiota. Ulkomaan matkoilla Sveitsiin ja Italiaan oli hänen tuotannolleen suuri merkitys. Sarkian tyyliä pidetään sekä rytmin että riimin osilta mestarillisina – ja kun runot ovat tietyllä tavalla soivia, niitä on sävelletty myös lauluiksi.Sarkialle myönnettiin valtion kirjallisuuspalkinto 1931 ja 1943, Aleksis Kiven rahaston palkinto 1938 sekä SKS:n palkinto 1939 ja 1945. Sarkialta ilmestyi neljä runokokoelmaa: Kahlittu (1929), Velka elämälle (1931), Unen kaivo (1936) ja Kohtalon vaaka (1943).Runokokoelma Unen kaivo sisältää 41 runoa.

"Tulen kuoleman varjon maasta.Tulen iltaan vaaleaan.Näen mykkänä: vihreä huntuon tullut ja kietonut maan.Ja on tuulta ja tuoksua lauhaa,ja linnunlaulua soi,– kun omassa rinnassanisydän kuoleva vaikeroi."Saima Harmajan herkkä esikoisrunokokoelma "Huhtikuu" julkaistiiin runoilijan ollessa vain 19-vuotias. Harmajan kuvaukset nuoruuden maailmantuskasta, rakkaudesta sekä kuolemasta puhuttelevat yhä uusia lukijapolvia.Runoilija Saima Harmaja (1913–1937) kuoli vain 23-vuotiaana, mutta ehti julkaista peräti kolme runokokoelmaa. Neljäs runokokoelma "Kaukainen maa" julkaistiin postuumisti Harmajan kuolinvuonna.Harmajan vahvat runot käsittelevät erityisesti kuolemaa, rakkautta ja luontoa. Häntä on usein verrattu Edith Södergraniin, eikä suotta – olihan Södergran yksi Harmajan esikuvista.

"Ei ole onnea, mi kestäis iki.Vain rakkaus ja tuska kestävät.Ah, olkoon niin! Sun sydäntäsi likien pelkää teitä, vallat pimeät.""Kaukainen maa" on Saima Harmajan viimeiseksi jäänyt runokokoelma, joka julkaistiin postuumisti runoilijan kuolinvuonna. Vain 23-vuotiaana kuollut Harmaja ehti valita osan runoista kokoelmaan, ja osa valittiin runoista, jotka löytyivät hänen kirjoitustensa joukosta. Herkän ja sielukkaan kokoelman teemat vaihtelevat elämän iloista suruihin. Pitkään sairastellut Harmaja pohdiskelee omaa kuolevaisuuttaan ja ikävöi synnytyksessä kuollutta siskoaan.Runoilija Saima Harmaja (1913–1937) kuoli vain 23-vuotiaana, mutta ehti julkaista peräti kolme runokokoelmaa. Neljäs runokokoelma "Kaukainen maa" julkaistiin postuumisti Harmajan kuolinvuonna.Harmajan vahvat runot käsittelevät erityisesti kuolemaa, rakkautta ja luontoa. Häntä on usein verrattu Edith Södergraniin, eikä suotta – olihan Södergran yksi Harmajan esikuvista.

"Rakas sisko, josta pesitomun taivaan rakkaus,vierelleni hymyinesitule, tuskan huojennus.Vaikka peityt kaipuultanitaakse hunnun tiheän,tuntea voin kasvoillanikatsees näkymättömän."Saima Harmaja omisti runokokoelmansa "Hunnutettu" synnytyksessä kuolleelle siskolleen. Kokoelman neljä osiota, aavistus, sairaalassa, suru ja turvassa, käsittelevät sairastelua, kuolevaisuutta sekä ikuista rakkautta.Runoilija Saima Harmaja (1913–1937) kuoli vain 23-vuotiaana, mutta ehti julkaista peräti kolme runokokoelmaa. Neljäs runokokoelma "Kaukainen maa" julkaistiin postuumisti Harmajan kuolinvuonna.Harmajan vahvat runot käsittelevät erityisesti kuolemaa, rakkautta ja luontoa. Häntä on usein verrattu Edith Södergraniin, eikä suotta – olihan Södergran yksi Harmajan esikuvista.

"Leikkien leikki, sinä maistut hyvältä, sinun tuoksusi on ihmeellinenkuitenkaan ei ole mitään sielua, eikä ole koskaan ollut sieluaSe on harhaa, harhaa, harhaa ja pelkkää leikkiä."Edith Södergranin neljäs kokoelma käsittelee suuria teemoja kuten avaruutta ja kuolemaa. Södergran sairasti aikanaan kuolemaan johtavaa tuberkuloosia runojen kirjoittamisen aikaan. Kosmisista teemoista huolimatta runot tulevat lähelle lukijan sydäntä. Niiden haikeuteen ja synkkyyteen tuo valoa itse runojen kiistämätön kauneus.Edith Södergran (1892–1923) on yksi Suomen kansainvälisesti tunnetuimmista runoilijoista. Södergran uudisti kotimaista runoutta vapaarytmisyydellä ja uusilla aihepiireillä. Naiseus, aistit, ruumis sekä fantasiat ja myytit toistuvat runoilijan teoksissa. Södergran kuoli tuberkuloosiin vain 31-vuotiaana.

Eino Leino (1878-1926) - oikealta nimeltään Armas Einar Leopold Lönnbohm - on ollut merkittävimpiä suomalaisia runoilijoita ja kirjailijoita, jonka tuotantoon kuuluu myös mm. romaaneja, suomennoksia. Hänen runoutensa on tullut tutuksi myös monien säveltäjien - kuten Heino Kasken, Toivo Kuulan, Leevi Madetojan ja Oskar Merikannon teoksissa.Näille Kauneimpia runoja -sarjan äänikirjoille on koottu yhteen sointuvia runoja.Tällä äänitteellä olevat runot:MaininkejaOn munkin rinnassani hongat huojuneetOikeusMetsään nukkunutMetsätorpparin lauluKutoi kangasta elämä (Z. Topeliuksen 100-vuotisjuhlaan 25.1.1918)Onnen kultaLegendaLapsen kirkkoKuka on hän?Kimmelsi kiteet

VINDER AF BOGFORUMS DEBUTANTPRIS 2019 Når noget forsvinder forventer man, at det kan findes igen. Sådan har Agnes det med sin mor, som er død. Men Agnes er ikke god til at finde noget. Ting bliver væk for hende, fugle, mennesker og virkelighedsfornemmelse. Hun leder efter alle de ting på steder, hvor de ikke er. I Berlin, i København og i Tel Aviv.? ? Indtil noget umuligt en dag dukker op i hendes lejlighed. Noget, som måske kan hjælpe hende tilbage til virkeligheden. Forsvindingsnumre er en hudløs roman om en ung kvinde i sorg og om forsøget på at finde fodfæste i livet efter at have mistet nogen, man ikke kan undvære.

En bog om sorg hos voksne, der mester deres nærmeste. Inspireret af tabet af sin hustru Signe Ørum, sætter forfatter Poul Ørum sig for at undersøge psykologien bag sorg og vrede og det samfundsmæssige tabu, som disse kraftfulde følelser er belagt af. Men sorg kan ikke ties ihjel. Så forstener den. Sorgens følelser må gennemleves, for at man kan komme ud på den anden side igen. Ud i livet.

Denne bog beskriver den rejse, der påbegyndes fra den fysiske krop dør frem til fødslen i en ny krop. På engageret vis fortæller en række mennesker om deres egen rejse, der inkluderer bevægelsen hen mod paradistilstanden, men også de processer, der sker, når sjælen igen bliver tilknyttet en ny barnekrop - fra celledeling, fosterudvikling og helt frem til fødslen. Ud over disse rejsebeskrivelser præsenteres åndsvidenskabelige teorier bag reinkarnation som karma, affinitet, åndelige væsener, engle m.m. Forfatterne giver gode råd til, hvordan efterladte kan hjælpe forvirrede sjæle til at forstå, at de er døde, og til, hvordan afdøde kan lære at slippe afhængigheden af det jordiske liv.Tove og Steen Kofoed har mere end 40 års erfaring i at kommunikere med den åndelige verden og dens beboere. De ejer og driver henholdsvis Clairvoyancevejleder Skolen og Healerskolen og har medvirket i flere tv-programmer om emnet. De står desuden bag en række bøger om emnet.