Sociale grupper

Elsa on pieni tytto, joka asuu vaatimattomassa tuvassa Munkkiniemen kartanon mailla aitinsa kanssa. Aiti on Munkkiniemen rengen leski. Yhdessa aiti ja tytar ovat tottuneet tulemaan nipin napin toimeen.Kun aiti kuolee, luutia myyva Elsa jaa yksin. Onneksi kartanon rouva jarjestaa Elsalle tyopaikan siskonsa luota Helsingista - ja sinnikkaalla Elsalla on halu parjata."e;Munkkiniemen Elsa"e; on Eero Sissalan koskettava romaani vuodelta 1891. Romaani kuvaa osuvasti aikaa, jossa kuolema on yleinen vieras ja lapset joutuvat tekemaan toita pienesta pitaen.-

Gerda kuuntelee, miten hanen isansa puhuu Gerdan veljen opinnoista. Gerda nousee ja poistuu huoneesta. Han on kateellinen veljelleen Rudolfille, joka saa opiskella. Gerda on teravapaisempi kuin Rudolf, mutta silla ei ole valia. Gerdan tehtava on menna naimisiin ja tulla mahdollisimman hyvaksi vaimoksi ja kodin hengettareksi. Nuori nainen ei halua kuitenkaan alistua kohtaloonsa.Hanna Ongelinin vuonna 1881 julkaistu "e;Ennen ja nykyaan 1"e; on vahva romaani naisten oikeuksista ja asemasta. -

Kirjailija istuu junassa, ja pikkuhiljaa hanen ymparilleen keraantyy tuttuja puhelemaan. Pian keskustelun kuitenkin keskeyttaa kirjailijalle tuntematon mies, joka on palannut Amerikasta. Mies alkaa kertoa kirjailijalle uskomatonta tarinaa Kallesta, torpan pojasta, joka oli elamassa liiankin itsepintainen. "e;Intohimojensa murtama"e; on Pietari Paivarinnan elamanmakuinen 1800-luvun loppuun sijoittuva novelli. Kokoelma "e;Syyslehtia"e; sisaltaa myos novellit "e;Paras taistelukumppani"e;, "e;Passula-Matti"e;, "e;Matti Matinpojan rakkausseikkailut"e; seka "e;Uudistalon emanta"e;.-

Tieta pitkin kulkee ryysyihin pukeutunut mies. Hanen kasvonsa kertovat kurjuudesta, hanen hevosensakin on laihempi kuin pitaisi olla. Rovasti vaatii hanelta velkoja - vaikka miehella on kuusi lasta ja halla on syonyt sadon.Millainen rovasti ei anna tallaisessa tilanteessa velkaa anteeksi?"e;Elaman havainnoita II"e; on Pietari Paivarinnan tarinakokoelma. Se sisaltaa "e;Puutteen Matti"e; -kertomuksen lisaksi tarinan "e;Vaimoni"e;, jossa useampi perheen lapsista kuolee heti synnyttyaan. Paivarinnan koskettavat kansankuvaukset kertovat todellisuudesta, jossa osa suomalaisista eli viela 1800-luvulla. "e;Elaman havainnoita"e; on Pietari Paivarinnan kymmenosainen sarja, joka ilmestyi WSOY:n kustantamana vuosina 1880-1889. Sarjan osat kuvaavat tavallisen kansan elamaa Pohjanmaalla. -

Kemian tohtori lahtee pahaa aavistamatta Savon suunnalle sorsajahtiin. Paikalliset puhuvat jatkuvasti salaperaisesta "e;maahengesta"e;, ja tohtori paattaa ottaa selville, mista on oikein kyse.Tohtori ei arvaakaan, mita hanelle lopulta paljastuu paikallisten elamasta..."e;Maahengen salaisuus - tohtori salapoliisina"e; on Valter Juvan vauhdikas romaani vuodelta 1915. -

"Rakkautta" on novellikokoelma, jossa naiset eivät solmi avioliittoja rakkauden tähden. Taloudellinen turva voi olla rakkautta tärkeämpää – ja voihan onnea etsiä rakastajattaren sylistä silloin kun avioliitto on onneton. Jotunin naishahmot ottavat ohjat omiin käsiinsä tilanteessa, jossa avioliitto on yhteiskunnallisten normien takia ainoa vaihtoehto.Julkaisuaikanaan "Rakkautta" herätti paheksuntaa eroottisten viittaustensa takia. Vaikka teosta pidettiin siveettömänä, aikalaiskriitikot kiittelivät novellien kieltä ja rakennetta. Jotunin taiturimainen tyyli vetoaakin lukijoihin vuosi vuoden jälkeen.Kirjailija Maria Jotuni (1880–1943) on yksi mestarillisimpia suomalaisia kirjailijoita. Hänen tunnetuin teoksensa on onnetonta avioliittoa kuvaava romaani "Huojuva talo", joka julkaistiin vasta 20 vuotta hänen kuolemansa jälkeen.Helsingin yliopistossa kirjallisuutta ja taidehistoriaa opiskellut Jotuni julkaisi myös näytelmiä ja novellikokoelmia. Hän käsitteli teoksissaan usein naisten asemaa ja yhteiskunnallisia epäkohtia. Jotunin tarkkanäköiset ihmiskuvaukset ihastuttavat myös 2000-luvulla.

"Med stav i hånd" er en samling af eventyrlige fortællinger fra starten af 1900-tallet. Aage Madelung viser sig endnu engang som en enestående fortæller, og hans store kærlighed til naturen skinner som altid igennem. Historierne tager os med til Rusland, Tyskland og mange andre spændende steder, som Aage Madelung besøgte i løbet af sit berejste liv.Den dansk-svenske forfatter Aage Madelung (1872-1949) levede et spændende og omskifteligt liv. Han blev født i Skåne og voksede op i både Danmark og Sverige. Som forretningsmand rejste han i Rusland i årene op til den første russiske revolution i 1905, og under første verdenskrig var han krigskorrespondent. Aage Madelung står bag en lang række romaner, noveller og krigsbøger.

”Ikke blot kender man ikke hinanden, således at forstå, at man for det meste er en fremmed mellem fremmede. Men man er også fremmed for hinanden i den forstand, at langtfra alle københavnere står i det samme forhold til den by, hvori de lever. Det er ikke en tvivlsom vittighed men en kendsgerning, at der findes de beboere af byen, folk, som har levet år af deres liv der, der, når de ved et eller andet tilfælde får ærinde på rådhuset, må spørge sig frem…”Albert Gnudtzmann og Helmer Lind tager os med tilbage til Storkøbenhavn omkring århundredeskiftet og viser os, hvordan man høj som lav begik sig i hovedstaden, der var en unik blanding af skønhed, ildelugt, hygge og fattigdom.Andet bind fortæller blandt andet om de store klasseforskelle, der herskede i byen, om de forskellige bygninger og kvarterers historie, samt den fattigdom, der var det altoverskyggende problem i utallige familiers liv.Albert Gnudtzmann (1865-1912) var en dansk journalist, dramatiker og forfatter. Han arbejdede blandt andet ved bladene Nationaltidende, Vort Land og Riget. Som forfatter skrev han en lang række romaner og skuespil.Helmer Lind (1862-1934) var en dansk journalist og redaktør. Han arbejdede blandt andet på Aftenbladet og Illustreret Tidende og udgav tobindsværket ”Storkøbenhavn” sammen med Albert Gnudtzmann i 1907.

”Ville man give den, der fremmed kom til København, et første indtryk af byen, skulle man en sensommerdags formiddag føre ham til Højbroplads. Han skulle komme fra en af de små sidegader, hvor solen bager ned mellem smudsig-grå husfacader, hvor luften er stille, tung af støv og fedtet af mad- og menneskedunst, og hvor hver anden kælderhals udånder sin parfume af ost og pølser, af ram sildelage og brændt kaffe.”Albert Gnudtzmann og Helmer Lind tager os med tilbage til Storkøbenhavn omkring århundredeskiftet og viser os, hvordan man høj som lav begik sig i hovedstaden, der var en unik blanding af skønhed, ildelugt, hygge og fattigdom.Første bind tager os blandt andet med i Det kgl. Teater, hvor en ung skuespillerinde gør sin debut, ud i de skønne parker til smørrebrød på græsset og til Københavns Whitechapel en sen nattetime.Albert Gnudtzmann (1865-1912) var en dansk journalist, dramatiker og forfatter. Han arbejdede blandt andet ved bladene Nationaltidende, Vort Land og Riget. Som forfatter skrev han en lang række romaner og skuespil.Helmer Lind (1862-1934) var en dansk journalist og redaktør. Han arbejdede blandt andet på Aftenbladet og Illustreret Tidende og udgav tobindsværket ”Storkøbenhavn” sammen med Albert Gnudtzmann i 1907.

Este audiolibro está narrado en castellano.La tía Tula es la historia de una joven que, rechazando novios, se queda soltera para cuidar a unos sobrinos, hijos de una hermana que se muere. Vive con el cuñado, a quien rechaza para marido, pues no quiere manchar con el débito conyugal el recinto en que respiran aire de castidad sus hijos. Satisfecho el instinto de maternidad, ¿para qué perder su virginidad? Es virgen y madre. Pero sobre ese cañamazo argumental teje Unamuno una obra cargada de sentidos plurales: Tula, la protagonista, que encarna la concepción tradicional de la familia y de la mujer y que es, a la vez, víctima de ella, ejemplifica la figura del agonista unamuniano dividido en mil contradicciones.Miguel de Unamuno nació en Bilbao en 1864. Firmó obras en distintos géneros como el ensayo, la novela, la poesía, el teatro y como modernista contribuyó a disolver las fronteras entre todos ellos. Unamuno tuvo un papel central en la vida intelectual de España, ya que fue rector de la Universidad de Salamanca durante dos períodos distintos. Se le considera uno de los autores más destacados de la literatura española.

Juuso Tuominen on nuori yliopistossa opiskeleva mies, tuleva maisteri. Han on innostunut yliopistossa suomalaisaatteesta ja suomentanut alun perin ruotsinkielisen nimensa. Aatteen innostamana Juuso on viettanyt kesan talonpoikien keskuudessa. Han on tutustunut kansan tapaan elaa ja tehda tyota. Kokemuksen jalkeen han tuntee olonsa valaistuneeksi: nyt han tietaa, mita tavallinen kansa haluaa. Juuso ei kuitenkaan aavista, etta aatteet muuttuvat nopeasti - ja han on jo jaljessa. "e;Aikansa lapsipuoli"e; on Santeri Ivalon vahva romaani idealismista ja idealismin sarkymisen aiheuttamasta surusta. Romaani julkaistiin vuonna 1895. -

Millaista on elama todellisen naistenmiehen kanssa?Ami on entinen rohdoskauppias ja perheenisa, joka on aina ihastunut herkasti muihin naisiin. Vaimo Hildur haluaisi vanheta rauhassa ilman, etta hanen pitaa olla koko ajan varuillaan miehensa tekemisista. Poika Kaarlo katselee vanhempiensa parisuhdetta kummeksuen. Perheen elama menee entistakin enemman sekaisin, kun Hildurin sisko Emma palaa Amerikasta - olihan Ami ihastunut aikanaan myos Emmaan. Perheen yllatykseksi Emma ei kuitenkaan saavu yksin: hanella on mukanaan mystinen Kurdin prinssi ja prinsessa Hua-Lilang.Kaikki ei kuitenkaan ole Emman elamassa sita, milta nayttaa. "e;Kurdin prinssi"e; on Maria Jotunin hauska, tarkkanakoinen ja taitava farssikomedianaytelma vuodelta 1932. Se kasittelee niin perhesuhteita kuin naisen asemaa. -

Nuori Annabella Lagrange elää suojattua, yläluokkaista elämää Koillis-Englannissa. Annabellan elinpiiri rajoittuu perheen omistamaan kartanoon, eikä hän tiedä juuri mitään häntä ympäröivästä yhteiskunnasta tai sen köyhyydestä. Annabella on päättänyt, että hänen tuleva miehensä on hänen ihana serkkunsa Stephen.Kun Annabella kieltäytyy naimasta isänsä liiketuttavaa, vyyhti Annabellan ympärillä alkaa purkautua. Miksi hänen vanhempansa eivät ole antaneet hänen liikkua kartanon ulkopuolella? Ja niin suojattua elämää elänyt tyttö päättää lähteä ja aloittaa uuden elämän Lontoossa ja sen seurapiireissä..."Kartanon portit" on Catherine Cooksonin suosikkiromaani vuodelta 1969. Rakkautta tihkuvasta romaanista on tehty myös television minisarja vuonna 1995.Catherine Cookson (1906–1998) oli englantilainen kirjailija. Hän julkaisi uransa aikana miltei sata romaania. Hänen ensimmäinen romaaninsa "Katie – kaidan tien kulkija" julkaistiin vuonna 1950. Cooksonin romanttisia kirjoja on myyty yli 100 miljoonaa kappaletta. Kirjoja on käännetty yli 20 kielelle.

Mies ja poika etenevat reella kovassa lumimyrskyssa, kun he kohtaavat maalaistiella pienikokoisen mummon. Mummo - Kontti-Anna - on lahtenyt kerjuukierrokselle saasta huolimatta. Mies ja poika ottavat mummon kyytinsa - ja hammentyvat, kun kuulevat, miten kylalaiset puhuvat tuosta ystavallisesta, koyhasta mummosta."e;Elaman havainnoita"e; on Pietari Paivarinnan kymmenosainen sarja, joka ilmestyi WSOY:n kustantamana vuosina 1880-1889. Sarjan osat kuvaavat tavallisen kansan elamaa Pohjanmaalla."e;Elaman havainnoita IV"e; sisaltaa "e;Kontti-Anna"e; lisaksi kertomuksen "e;Ruoti-ukko"e;. -

Kertomuksia 1800-luvun Suomesta!On vuoden 1807 syksy. Oululaiselle torille on keraantynyt poikaporukka, joka keskustelee tulisesti huhuista, joiden mukaan Venaja aikoo rynnata Suomeen. Ohitse kaveleva tyttoporukka osallistuu keskusteluun. Poikien ja tyttojen valille syntyy kiista, joka muuttaa kiistaan osallistuvien Liisan ja Heikin loppuelaman.Peralan Mikko on koyhan perheen poika, joka ponnistaa opiskelutaitojensa avulla kohti parempaa elamaa. Uusi elama ei ole Mikolle kuitenkaan pelkastaan helppoa. Ensin Mikko juo pelkastaan sivistyneesti, mutta pikkuhiljaa alkoholi ottaa Mikosta otteen. Kumpi voittaa: Mikko vai pullo?"e;Elaman havainnoita"e; on Pietari Paivarinnan kymmenosainen sarja, joka ilmestyi WSOY:n kustantama vuosina 1880-1889. Sarjan osat kuvaavat tavallisen kansan elamaa Pohjanmaalla. "e;Elaman havainnoita III"e; sisaltaa kertomukset "e;Suku-ylpeys"e; ja "e;Tahdon voima"e;. -

"e;'Rakas Heikki! Ethan sina tullutkaan, etka kirjoittanut', sommersin mina ja lewitin kateni tarttuakseni hanen kaulaansa.Han hypahti ylos niinkuin kaarmeen pistamana ja tyonsi tuimalla sysayksella minut pois luotaan, niin etta olin siita wahalla kaatua."e;Eletaan 1800-lukua. Nainen on etsinyt epatoivoisena kadonnutta aviomiestaan ja lastensa isaa. Mies ei kuitenkaan halua tulla loydetyksi - han on paattanyt aloittaa uuden elaman.Pietari Paivarinnan "e;Rauta-vaimoja"e; kuvaa vahvasti alkoholismia ja perheen hajoamista. "e;Elaman havainnoita VIII"e; sisaltaa lisaksi tarinat "e;Sokea"e; ja "e;Kuihtunut vesa"e;. "e;Elaman havainnoita"e; on Paivarinnan kymmenosainen sarja, joka ilmestyi WSOY:n kustantamana vuosina 1880-1889. Sarjan osat kertovat tavallisen kansan elamasta Pohjanmaalla.-

Koyhan perheen tytar Kaarina paasee piiaksi herraskaistaloon. Talon vieressa on viela hienompi talo: Kovalan kartano. Kovalan nuorin poika Matti huomaa pihalla kayskentelevan Kaarinan, ja pikkuhiljaa nuoret rakastuvat toisiinsa.Matin isa ei kuitenkaan hyvaksy Kaarinan ja Matin suhdetta - ja epatoivoinen nuoripari tekee traagisen paatoksen. "e;Rakkauden suurin uhri"e; on Pietari Paivarinnan vuonna 1886 julkaistu kertomus luokkaeroista ja rakkaudesta. "e;Elaman havainnoita VI"e; sisaltaa lisaksi kertomukset "e;Sortumus"e; ja "e;Olkkos-Kaisa"e;. "e;Elaman havainnoita"e; on Paivarinnan kymmenosainen sarja, joka ilmestyi WSOY:n kustantamana vuosina 1880-1889. Sarjan osat kuvaavat tavallisen kansan elamaa Pohjanmaalla.-

"e;Keskelle kartanoa paastyansa kyyristyi han maahan ja koetteli siina jaatynytta ruohoa. Niinkuin olisi saanut kaarmeen piston, hyppasi han siita ylos ja huudahti: 'Herra Jumala! kaikki on mennyt.' Sitten han lahti kayda horjumaan portaita kohden, joille ei hanella ollut woimaa nousta muuten kuin nelinkontin."e;Halla on kulkenut lapi pitajan ja tuhonnut sadon. Perheen sokea isa on menettaa toivonsa - kuinka han nyt ruokkii monipaisen lapsikatraansa? Isa saa kuitenkin kannustusta yllattavalta suunnalta: perheen poika tietaa, ettei toivosta saa luopua."e;Halla-aamuna"e; on Pietari Paivarinnan kertomus uskosta ja yhdessa parjaamisesta. "e;Elaman havainnoita I"e; sisaltaa lisaksi kertomukset "e;Uudistalo"e;, "e;Mokin Maiju"e; ja "e;Noidan rangaistus"e;. "e;Elaman havainnoita"e; on Paivarinnan kymmenosainen sarja, joka ilmestyi WSOY:n kustantamana vuosina 1880-1889. Sarjan osat kuvaavat tavallisen kansan elamaa Pohjanmaalla.-

Peter Hiort Lorenzen (1791-1845) var en af de vigtigste stemmer inden for kampen for det danske mindretals rettigheder i Slesvig i 1800-tallet. Han blev født i Haderslev, der dengang endnu var en del af hertugdømmet Slesvig-Holsten. En af hans store mærkesager var at få indført dansk som ligestillet sprog med tysk, hvilket blev en hård kamp mod det tyske overherredømme.Den danske forfatter og politiker Johan Ottosen fortæller om denne store dansker, der aldrig svigtede sit folk eller mistede sin kærlighed til Danmark.Johan Ottosen (1859-1904) var en dansk forfatter, politiker og lektor ved Efterslægtsselskabets Skole. Han skrev en lang række bøger om dansk kultur og historie og er endvidere kendt for teksten til "Det haver så nyligen regnet", som er med i Den Danske Højskolesangbog.

Denne bog er en brugsbog. Den handler om overgangen fra arbejdsliv til pension.Hvis du står for at skulle gå på pension, har du sikkert gjort dig nogle tanker om, hvilke forandringer det vil medføre for dit fremtidige liv? Den største forandring er naturligvis, at du ikke mere skal gå på arbejde. Det kan være en lettelse, men det kan også være et tab. Det afhænger af, hvordan du har været knyttet til dit arbejde, de opgaver du har løst og den arbejdsplads og de kolleger, du har tilbragt mange timer af dit liv sammen med.Men i forbindelse med pensionering sker der oftest en lang række andre ting.Herom handler Sven Erik Henningsens bog. Forfatteren gik selv på pension som 63-årig og kvittede et spændende og afvekslende liv som underviser på seminarium og senere professionsskole og faldt – ret naturligt – ned i et tomrum. Det var det, der fik ham til at skrive bogen.Hvert kapitel behandler de typiske forandringer, der finder sted ved overgangen. Ligesom relevante forskningsresultater og undersøgelser refereres. For at give forandringerne "kød og blod" refereres en række pensionsfortællinger, der alle viser, hvilke forandringer de enkelte fortællere har oplevet ved deres pension.Sven Erik Henningsen er fra 1948, født i Sønderjylland. Har læst nordisk sprog og litteratur på Aarhus Universitet. I størstedelen af sit arbejdsliv var han lektor på Ribe Seminarium, og efter en hårdhændet centralisering, der nedlagde hans arbejdsplads i Ribe, fortsatte han sit arbejde som underviser – og forsker – i Esbjerg, i universitetsregi. Henningsen bor i Ribe med sin kone, Inge.

Sisarukset Albert ja Selma seka ylioppilas Salmela viettavat iltaa hotellin kabinetissa kolmistaan. Selman ei pitaisi olla mukana - moinen kaytos nimittain vaarantaa korkea-arvoisen perheen tyttaren maineen. Selma ei aavista, etta samana yona hotelliin saapuu myos heidan serkkunsa Viivi. Myos Viivi toivoo, ettei hanta tunnisteta. "e;Kumarrusmatka"e; on Karl Johan Robert Kiljanderin humoristinen naytelma vuodelta 1894. Humoristisuudestaan huolimatta naytelma raottaa verhoja maailmaan, jossa kunnialliset naiset eivat saaneet osallistua illanviettoihin tai matkustaa vieraiden miesten kanssa - naisen tarkein omaisuus oli hanen maineensa. -

Journalisten och författaren Anna Lenah Elgström målar i denna bok ett fascinerade bild av kvinnofrågan under andra världskriget. I boken berättar hon om flera kvinnor som på olika sätt kämpat för kvinnofrågan i olika delar av världen. Bland dessa finns Eleanor Roosevelt, Ellen Wilkinson, Alexandra Kollontay, Rosika Schwimmer och Edith Wharton.När boken utkom, 1944, stod stora delar av Europa i brand, miljontals människor hade dött och ett av historiens värsta folkmord pågick för fullt bara några dussintals mil från det trygga Sverige. Vid krigets slut vill Elgström se förändring i kvinnofrågan. Då kommer kvinnans stund att skapa en bättre värld. En värld fylld av medkänsla och sympati, istället för den våld och terror de såg runt omkring sig under kriget."Jag tror att de icke kunna undgå att känna att över dem hänger hela tiden som ett mörkt moln frågan över alla andra: Vad kommer världen efter kriget att göra med kvinnorna, och vad kommer kvinnorna att kunna uträtta i den värld vi får ta itu med efter kriget?"Anna Lenah Elgström (1884-1968) var en svensk författare och journalist. Hon var aktiv inom kvinno-, och fredsrörelsen tillsammans med vännerna Elin Wägner och Ellen Key och var en av grundarna till Rädda barnen 1919.

"Den nordamerikanske indianer frembød den højeste type på det hedenske og uciviliserede menneske. Han var ikke alene fortræffeligt udstyret i legemlig henseende, men besad tillige mærkelige sjælsevner. Men indianerne eksisterer ikke længere i sin naturlige, frie tilstand. Den rest af dem, der nu opholder sig på de dertil anviste landstrækninger (reservations), giver kun et tarveligt billede – en uægte kopi af en forsvunden tid."Charles Alexander Eastman fortæller om sine egne erindringer fra sin barndom blandt siouxindianerne. Allerede da han i starten af 1900-tallet udgav sin erindringsbog dedikeret til sin lille søn, var den verden og de mennesker, han var vokset op blandt blot en skygge af dem selv.Charles Alexander Eastman (1858-1939) var en af det 19. århundredes mest indflydelsesrige mennesker inden for kampen for de indfødte amerikaneres rettigheder. Han havde rødder i sioux-stammen samt i England og Frankrig og anses for at være den første forfatter, der skrev om amerikansk historie fra en indfødt amerikaners synspunkt. rnrnCharles Alexander Eastman var uddannet læge og anvendte både traditionel naturmedicin, som han havde lært af sin sioux-bedstemor, og vestlig medicin, som han studerede på Darthmouth College i Boston. Han var medstifter af en lang række velgørenhedsorganisationer og tiltag for at forbedre unge indfødte amerikaneres vilkår. Som forfatter blev han blandt andet kendt for historierne om sin egen opvækst under indianernavnet Ohiyesa.

Op gennem det tyvende århundrede er de højt civiliserede og veludviklede samfund i stadig højere grad blevet stillet over for de traditionelle samfund, hvor man stadig lever, som man har gjort i hundredvis af år.I "Tradition og udvikling" beskriver Mads Lidegaard, hvordan Vestens fremadstræbende, højteknologiske kultur er udviklet gennem tiden, og hvordan de traditionsbundne kulturer har formået at forblive tro mod deres rødder og historie. Gennem bogen øges forståelsen for dem, der er anderledes end en selv, hvilket kun er blevet mere relevant i takt med, at verden bliver mindre, og forskellige mennesker må vænne sig til at leve sammen.Mads Lidegaard (1925-2006) var dansk teolog, forfatter og højskolemand. Han skrev en lang række bøger om dansk folklore, Grønland og Hærvejen i Jylland. Under anden verdenskrig var han aktiv i modstandsbevægelsen. Mads Lidegaard var i en årrække præst på Grønland, hvor han lærte sig sproget og fik indsigt i den grønlandske kultur og befolkningens vilkår. Han var en af de første til at præsentere danskerne for grønlændernes forhold.

Halla on tuhonnut viljasadon. Palvelijattarille ei riita toita, silla jokainen talo haluaa pitaa huolta ensisijaisesti omistaan. Palvelustytto Laara joutuu palaamaan vanhempiensa luokse. Vanhemmilla on kuitenkin monta muuta lasta elatettavanaan. Laaran taytyy selviytya itse.Vuonna 1893 julkaistu Heikki Kauppisen "e;Laara"e; kuvaa onnettomista syista solmittua avioliittoa.-

On lammin kesapaiva. Lapset palaavat marjasta ja vievat marjoja myos aidilleen maisteltaviksi. Aliina on lapsista vanhin, 14-vuotias. Han on ollut kuitenkin aina lasten seurassa ja pysynyt lapsekkaana. Paivat ovat olleet huolettomia, taynna leikkia ja iloa.Lammin paiva paattyy, aurinko laskee ja jattaa pihalle suuret varjot. Aliina ei aavista, etta pian hanen on lahdettava piiaksi toiseen taloon."e;Aliina"e; on Heikki Kauppisen vuonna 1896 julkaistu romaani, joka kasittelee muun muassa naisen asemaa. -

Antisemitismi oli nousussa 1800-luvun lopun Ranskassa, kuten monessa muussakin Euroopan maassa. Kirjailija Emile Zola paatti ryhtya vastataistoon ja kirjoitti "e;Juutalaisten puolustukseksi"e; -nimisen lentokirjan vuonna 1898. Kirja oli suunnattu ensisijaisesti katolisia antisemiitteja vastaan. "e;Juutalaisten puolustukseksi"e; kuvaa osuvasti asioita, jotka osaltaan johtivat kolmekymmenta vuotta myohemmin juutalaisten joukkotuhoon. Zolan sanat ovat ajankohtaista luettavaa myos taman paivan Euroopassa, jossa nationalismi on jalleen nostanut paataan."e;Jos tama on siis niin, niin minkatahden emme sitten palaisi takaisin metsan syvyyksiin ja ryhtyisi uudelleen raakalaissotaan yhden rodun puolelta toista vastaan! Alkakaamme syoda toinen toisiamme sen tahden, ettemme samalla tavalla huuda, sen tahden, etta naapurimme tukka ei kasva samoin kuin meidan."e;-

Eletaan 1800-luvun puolivalin Pariisissa.Gervaise on pesijatar, jonka mies on lahtenyt toisen naisen matkaan. Kahden lapsen yksinhuoltajaksi jaanyt Gervaise on paattanyt selvita vastoinkaymisista. Pian paikallinen peltiseppa iskee silmansa Gervaiseen, ja Gervaise suostuu miehen kanssa naimisiin. Onko pesijattarella vihdoin mahdollisuus onneen? "e;Ansa"e; on Emile Zolan naturalistinen, yhteiskunnallinen romaani vuodelta 1877. Romaani kuvaa pariisilaista tyovaenluokkaa. Paahenkilo Gervaisen tyttaren elamaa seurataan Zolan menestysromaanissa "e;Nana"e;. -

Eletaan 1800-luvun puolivalia Unkarissa. Ylaluokka on turmioitunutta: Juhana Karpathi on "e;nabob"e;, pohatta, joka elaa hurjaa elamaa. Veljenpoika Bela pistaa viela paremmaksi ja tuhlaa rahansa ulkomailla. Pieni osa ylaluokasta haaveilee paremmasta yhteiskunnasta, jossa sivistys kuuluu muillekin kuin ylaluokalle. He toivovat Unkariin edistysta niin henkisella kuin aineellisella tasolla.Mor Jokain "e;Unkarilainen Nabob"e; on vahva yhteiskunnallinen romaani, joka kritisoi unkarilaista 1800-luvun ylaluokkaa ja sen elamantapoja. Teos on unkarilainen klassikko.-

I denna klassiker utforskar Nancy Friday relationen mellan mor och dotter, och vikten den har i personlig utveckling.Att en kvinna kan inte utvecklas till fullo innan hon har separerat sitt jag från sin mor är den drivande tesen. En sårig relation mellan de två kan leda till många svårigheter i livet. Det är också en relation som påverkar alla andra relationer i livet - speciellt den till män.Friday använder sig av djupt personliga erfarenheter med sin egen mor och hundratals intervjuer för att dyka djupare i ämnet - och varför så många döttrar blir till sina mödrar ...Nancy Friday (1933-2017) skrev ett flertal viktiga verk om kvinnors sexualitet och relationer under 70-talet och var aktiv som författare ändå in på 90-talet. Hennes verk har hyllats som viktiga milstolpar.