Social diskriminering og ligestilling

Michel Abdollahi ist ein echter „Hamburger Jung" – so dachte er jedenfalls von sich. Bis die AfD in den Bundestag einzog und die gesellschaftliche Debatte radikal veränderte. Nach jedem Auftritt, jeder Äußerung bekommt er Hassmails und Morddrohungen. Man will ihn „vergewaltigen" und „in die Gaskammer schicken". Fremde Menschen beschimpfen ihn auf der Straße. Der engagierte und humorvolle „deutsche Michel" hat stellvertretend für Millionen Deutsche mit ausländischen Wurzel aufgeschrieben, was dieses neue Deutschland mit ihm macht.„Der Gentleman-Journalist" - Anja Reschke, Panorama„Abdollahi bringt das Herumgeeier auf den Punkt, in das viele Deutschen geraten, wenn sie versuchen zu begreifen, dass das Land in dem sie leben, sich geändert hat, und weiter ändern wird und muss." - Süddeutsche ZeitungMichel Abdollahi, geb.1981 in Teheran, siedelte 1986 mit seiner Familie nach Hamburg um. Er studierte Jura und Islamwissen- schaften. Seit 2000 ist er in der Poetry-Slam-Szene aktiv, wo er inzwischen als „Koryphäe" (taz) gilt. Er erhielt den Deutschen Fernsehpreis und den Gustaf-Gründgens-Preis.

Jaana Rönty on nuori tyttö syvältä maaseudulta, Kuhmon Lentualta. Kun Jaana muuttaa Helsinkiin piikomaan, odotukset ovat korkealla. Elämä suuressa kaupungissa ei kuitenkaan ole niin hienoa kuin olisi voinut kuvitella – ja Jaana joutuu huomaamaan, ettei piikatytöllä ole kovin paljon ihmisarvoa. Eino Leinon "Jaana Rönty" kuvaa yhteiskunnan sosiaalista jakautumista ja sosiaalidemokratian aatteen nousua 1900-luvun alun Suomessa. Teos toi Leinolle Valtion kirjallisuuspalkinnon.Eino Leino (1878–1926) oli suomalainen kirjailija, runoilija ja lehtimies. Hän oli yksi merkittävimpiä suomalaisia 1800- ja 1900-luvun vaihteen kirjailijoita. Hänen runoillaan on edelleen vankka suosio. Vuosien saatossa moni säveltäjä on inspiroitunut Leinon runoista: runoja on säveltänyt musiikiksi niin Erkki Melartin, Jean Sibelius kuin Kaj Chydenius. Leinolle on pystytetty patsas Esplanadin puistoon Helsinkiin.

Pohjolan poliisi kertoo -sarja peilaa poliisin ja rikoksentekijoiden todellisuutta. Toimituksen tavoitteena on valittaa tosi kuva rikollisuudesta - seka vakavimpien ja luotaantyontavien rikosten etta tiettyjen vahapatoisempien tapahtumien, jotka muuten olisivat unohtuneet tilastoihin. Kuten aina, artikkelimme kertojina ovat kokeneet ja patevat poliisit ja lainvalvojat, jotka ovat useimmissa tapauksissa vaikuttaneet siihen, etta tapaukset on ratkaistu.Pohjolan poliisi kertoo -sarjassa poliisit kertovat itse huomiota herattavimmista, jarkyttavimmista ja vaikeimmista rikostapauksistaan.

Pohjolan poliisi kertoo -sarja peilaa poliisin ja rikoksentekijoiden todellisuutta. Toimituksen tavoitteena on valittaa tosi kuva rikollisuudesta - seka vakavimpien ja luotaantyontavien rikosten etta tiettyjen vahapatoisempien tapahtumien, jotka muuten olisivat unohtuneet tilastoihin. Kuten aina, artikkelimme kertojina ovat kokeneet ja patevat poliisit ja lainvalvojat, jotka ovat useimmissa tapauksissa vaikuttaneet siihen, etta tapaukset on ratkaistu.Pohjolan poliisi kertoo -sarjassa poliisit kertovat itse huomiota herattavimmista, jarkyttavimmista ja vaikeimmista rikostapauksistaan.

Pohjolan poliisi kertoo -sarja peilaa poliisin ja rikoksentekijoiden todellisuutta. Toimituksen tavoitteena on valittaa tosi kuva rikollisuudesta - seka vakavimpien ja luotaantyontavien rikosten etta tiettyjen vahapatoisempien tapahtumien, jotka muuten olisivat unohtuneet tilastoihin. Kuten aina, artikkelimme kertojina ovat kokeneet ja patevat poliisit ja lainvalvojat, jotka ovat useimmissa tapauksissa vaikuttaneet siihen, etta tapaukset on ratkaistu.Pohjolan poliisi kertoo -sarjassa poliisit kertovat itse huomiota herattavimmista, jarkyttavimmista ja vaikeimmista rikostapauksistaan.

Pohjolan poliisi kertoo -sarja peilaa poliisin ja rikoksentekijoiden todellisuutta. Toimituksen tavoitteena on valittaa tosi kuva rikollisuudesta - seka vakavimpien ja luotaantyontavien rikosten etta tiettyjen vahapatoisempien tapahtumien, jotka muuten olisivat unohtuneet tilastoihin. Kuten aina, artikkelimme kertojina ovat kokeneet ja patevat poliisit ja lainvalvojat, jotka ovat useimmissa tapauksissa vaikuttaneet siihen, etta tapaukset on ratkaistu.Pohjolan poliisi kertoo -sarjassa poliisit kertovat itse huomiota herattavimmista, jarkyttavimmista ja vaikeimmista rikostapauksistaan.

Pohjolan poliisi kertoo -sarja peilaa poliisin ja rikoksentekijoiden todellisuutta. Toimituksen tavoitteena on valittaa tosi kuva rikollisuudesta - seka vakavimpien ja luotaantyontavien rikosten etta tiettyjen vahapatoisempien tapahtumien, jotka muuten olisivat unohtuneet tilastoihin. Kuten aina, artikkelimme kertojina ovat kokeneet ja patevat poliisit ja lainvalvojat, jotka ovat useimmissa tapauksissa vaikuttaneet siihen, etta tapaukset on ratkaistu.Pohjolan poliisi kertoo -sarjassa poliisit kertovat itse huomiota herattavimmista, jarkyttavimmista ja vaikeimmista rikostapauksistaan.

Hannah Arendt vidste, hvad det vil sige at flygte. I 1933 tog hun, som mange andre tyske jøder, flugten fra det nazistiske Tyskland gennem Europa og til New York. Her brugte hun resten af sit liv på at tænke og skrive – ikke mindst om flygtninge, statsløshed og rettigheder. I denne bog samles tre af Arendts vigtigste flygtningetekster.Hannah Arendts personlige fortælling om at være flygtning er så stærk, at den bliver tidsløs. Og hendes intellektuelle refleksioner over de statsløses udsathed i en verden, hvor retten til at have rettigheder ikke er knyttet til at være menneske, men til at være borger i en stat, er kun blevet mere relevante med vor tids flygtningekrise.
Forord af Thomas Gammeltoft-Hansen, research director på the Raoul Wallenberg Institute of Human Rights and Humanitarian Law.


"I tre fantastiske tekster om flygtninge viser den tyskamerikanske filosof elementer af tankeverdenen i al dens operative kraft og bitterhed."♥♥♥♥♥♥ 
– Politiken★★★★★ – Kristeligt Dagblad

"Tankevækker. Hannah Arendts essays fra 1940'erne om flygtningeidentitet sætter nutiden i historisk perspektiv." – Weekendavisen"Den essaysamling, som Informations forlag har udgivet om det at være flygtning bør stå - og læses - på enhver samfundsfagslærers hylde" - Samfundsfagsnyt
Hannah Arendt (1906-1975) var politisk tænker. Hun blev født i Tyskland, døde i USA og skrev i mellemtiden bl.a. bøgerne Menneskets vilkår, Eichmann i Jerusalem og Om revolution.

Setä Tuomon tupa on tarina keski-ikäisestä orjasta Tuomosta, jonka tämän isäntä, kentuckylainen maanviljelijä, aikoo myydä maksaakseen velkansa. Näin Tuomo joutuu eroon vaimostaan ja lapsestaan, kun hänet myydään orjamarkkinoilla ja lähetetään pois. Tuomo matkaa jokilautalla pitkin suurta Mississippi-jokea ja päätyy dramaattisen matkansa päätteeksi pahantahtoisen maanomistajan Simon Legreen palvelukseen. Tuomolle matkasta muodostuu sisäinen, hengellinen matka. Lukukokemuksena tarina on väistämättömän sydäntäsärkevä. Orjuuden epäinhimilliset julmuudet sekä mustien amerikkalaisten kauhistuttavat olot saivat Harriet Beecher Stowen kirjoittamaan ensimmäisen romaaninsa orjien elämästä 1800-luvun puolivälin Yhdysvalloissa. Kirjasta tuli suurmenestys erityisesti sen vahvan vapauden ja humaaniuden viestin vuoksi. Ilmestymisvuonnaan tarina julkaistiin jatkokertomuksena eräässä sanomalehdessä, minkä jälkeen teosta on painettu yli 300 000 kappaletta. Tultuaan tunnetuksi Pohjois-Amerikassa ja Iso-Britanniassa tarina on myöhemmin tavoittanut miljoonia ihmisiä ympäri maailman. Teoksen on nähty olleen merkittävä tekijä myös taistelussa orjuuden poistamiseksi.Harriet Beecher Stowe (1811–1896) oli kirjailija ja orjuuden vastustaja. Stowe oli lähtöisin tunnetusta, uskonnollisesta perheestä Connecticutista. Hän kirjoitti urallaan yli 30 teosta, joista tunnetuimmaksi nousi Setä Tuomon tupa. Jopa Yhdysvaltain silloinen presidentti Lincoln tokaisi tavattuaan Stowen: "Te siis olette se pieni nainen, joka kirjoitti tämän suuren sodan aiheuttaneen kirjan." Stowe kuoli sairastuttuaan dementiaan 85-vuotiaana Hartfordissa, Connecticutissa.

Den store opdagelsesrejsende Peter Freuchen tager dig med på en rejse til en anden tid, et andet sted. Set med høvdingen Larions øjne får vi beretningen om striden i begyndelsen af 1800-tallet mellem den indfødte indianske befolkning i Alaska og de russiske og engelske pelshandlere. Freuchens store viden om emnet giver vægt og tyngde til dette evigt aktuelle imperialistiske emne. Peter Freuchen (1886-1957). Dansk forfatter og journalist. Skrev især om sine mange ekspeditioner som opdagelsesrejsende, blandt andet sammen med Knud Rasmussen, med hvem han i 1910 etablerede en udforskningsstation i Thule. Peter Freuchens ekspeditioner gik som oftest til de hårdføre og endnu uudforskede arktiske områder, men i 1935 besøgte han tillige Afrika. Hans forfatterskab er bredt og strækker sig fra rejseskildringer til romaner og selvbiografiske værker – gennemsyret af stor passion.

Pia og Marie har været veninder i mange år. De tager på telttur sammen og Pia forelsker sig i Hamid, som hun møder på stranden. Forelskelsen er ikke populær, hverken hos veninden eller Pias far. Der er alt for mange fordomme. Men der er et lille håb for de to unge.Målgruppe:Unge og voksne tosprogede, læsesvage børn og unge i folkeskolen samt voksne læsesvage.