Historiske romaner

Vivahteikas historiallinen romaani täynnä 1900-luvun alun symbolismia ja dekadenssia.Leo Holm, kemisti ja perheenisä, kärsii keuhkovaivoista ja lähtee ajan tavan mukaan hoitamaan terveyttään vuori-ilmalla Davosiin. Parantolaa hänelle on suositellut hyvä ystävä, kauppaneuvos Wenho, jolla on yhteyksiä myös Pietarissa toimivaan nenäliinaliikkeeseen. Parantolassa Holm huomaa, ettei mikään ole kuten hän on kuvitellut, ja pian hän joutuu unenomaiseen tuoksujen valtakuntaan. Siihen kietoutuvat unet, erotiikka, anarkismi, huumaavat naiset, Freud ja alkemia.Jan Blomstedt (1952–) on suomalainen kirjailija, esseisti ja kriitikko. Hän on julkaissut niin kaunokirjallisia teoksia kuin tietokirjoja, ja toiminut myös suomentajana.

Nuori äiti Katri Vuorenpää on ymmärtänyt olevansa loukossa rakkaudettomassa avioliitossa Vilhelmin kanssa. Katri on joutunut naimisiin lähestulkoon vastoin omaa tahtoaan, vaikka olisi halunnut jatkaa opiskeluja. Vilhelmillä on menestyvä tila ja pystyvää palvelusväkeä, mutta alamäki alkaa muuttua syöksykierteeksi miehen välinpitämättömyyden aina vain lisääntyessä.Lopulta Katri joutuu ottamaan ohjat käsiinsä ja määräysvallan tilalla, mutta tätä ei Vilhelmi purematta niele. Onneksi Katrilla on tukenaan vanha tilanvouti Pietari ja omat vanhempansa – ja tietysti rakas poika Olli, jonka puolesta Katri on valmis tekemään mitä tahansa.Väinö Kolkkala (1883–1952) oli toimittaja ja kirjailija, joka käytti salanimeä Väinö Kulo. Kolkkala kirjoitti lehtiin ennen vapaaksi kirjailijaksi ryhtymistä, ja hänet tunnetaan myös Varsinaissuomalaisten laulun sanoittajana.

Året er 1886, og den unge Kirsten skal snart begynde at tjene i præstegården. Her bor Morten, som næsten er hendes kæreste. Men da de unges kærlighed bliver opdaget, bliver Kirsten tvunget ud af sit sydfynske hjemsogn og kommer i stedet til Hjortø. I København opgiver Morten teologien og begynder at læse til læge, og hjemme i sognet lever præsten med en stor hemmelighed, som han deler med sin kone. Kirsten bliver senere gift med en fiskersøn og mor til en broget børneflok – og imens vokser det moderne Danmark frem og danner baggrundstæppe for fortællingen.Vagn Predbjørn Jensens slægtsroman ”Strømme” udkom første gang i 2004.Vagn Predbjørn Jensen (1936-2006) var lærer og forfatter. Han begyndte at skrive i en alder af 19 år, men først i en alder af 44 begyndte han at henvende sig til forlagene med sine tekster. Han debuterede i 1983 med ”Tårnet i Atlantis”.

Годината се изнизва, нова настъпва. Старите песни, на нов глас се пеят. Освобождението е настанало, но промяната е далечна. А Вазов с своята проникновеност се обръща към своите сънародници:„Не сурва весела година, / не пълни житници с пшеница, / не златна ябълка в градина, / не много сватби и дечица“, „ами народ с почтена роля, / със чувство, пламен във гърдите, /кой свойто бъдаще и воля / не връчва сляпо на слепците;“Иван Вазов е един от най-известните български писатели и поети, живял в годините 1850-1921. Животът и творчеството на Вазов са белязани от два периода – Възрожденски и следосвобожденски. Дебютира през 1870 год. със стихотворението „Борба“, а шест години по-късно издава първата си стихосбирката. Обемното творчество на Иван Вазов обхваща почти всички жанрове, като негово дело е първият български научнофантастичен разказ („Последният ден на ХХ век“, 1899) и първата българска фентъзи поема („В царството на самодивите“, 1884). Вазов се определя като „хроникьор на епохата“, а Гео Милев от своя страна го нарича „патриарх на българската литература“. Произведенията на Вазов могат да се четат като поезия, но и като история на България. Той заема достойно място сред българите, допринесли за утвърждаването, съхранението и развитието на нацията.

„Вчера настъпи нова година.Сухо и ледно срещнах я аз:както и тая, дето замина,нищо не носи ново за нас.“Равносметка на отминалото време, разочарование от пропиления Божи дар, поглед назад към житейския път и молитва към Бога за любов, търпение и милост. Годините след Освобождението са трудни за цяла България, а мъката на Иван Вазов се засилва от престоя му в Русия до 1889 год. Възхвалата е отстъпила място на горчивината, но духът на поета не е сломен. Той е жив и въпреки че страда, се и радва. Животът е пътуване и често след падението идва възходът - „успях живота тежки да съзря / пак мил и хубав... О, благодаря.“Иван Вазов е един от най-известните български писатели и поети, живял в годините 1850-1921. Животът и творчеството на Вазов са белязани от два периода – Възрожденски и следосвобожденски. Дебютира през 1870 год. със стихотворението „Борба“, а шест години по-късно издава първата си стихосбирката. Обемното творчество на Иван Вазов обхваща почти всички жанрове, като негово дело е първият български научнофантастичен разказ („Последният ден на ХХ век“, 1899) и първата българска фентъзи поема („В царството на самодивите“, 1884). Вазов се определя като „хроникьор на епохата“, а Гео Милев от своя страна го нарича „патриарх на българската литература“. Произведенията на Вазов могат да се четат като поезия, но и като история на България. Той заема достойно място сред българите, допринесли за утвърждаването, съхранението и развитието на нацията.

„Звукове“ е стихосбирка, отразяваща крайни емоции, чувства, преживявания и разсъждения, повлияли Вазов в дългия близо десетгодишен период, обхващащ живота му в Пловдив, емиграцията в Русия и последвалото завръщане в родината. Съмнението се редува с вдъхновението и вярата. Тъгата отстъпва пред щастието и любовта. Мъката от падението и изгубените животи е изместена от патриотизма. „Звукове“, както и повечето други Вазови стихосбирки, дава отзвук на съвремието на автора, а читателите днес надникват в душата на един човек, живял в трудните години на битки, борби и въстания.Иван Вазов е един от най-известните български писатели и поети, живял в годините 1850-1921. Животът и творчеството на Вазов са белязани от два периода – Възрожденски и следосвобожденски. Дебютира през 1870 год. със стихотворението „Борба“, а шест години по-късно издава първата си стихосбирката. Обемното творчество на Иван Вазов обхваща почти всички жанрове, като негово дело е първият български научнофантастичен разказ („Последният ден на ХХ век“, 1899) и първата българска фентъзи поема („В царството на самодивите“, 1884). Вазов се определя като „хроникьор на епохата“, а Гео Милев от своя страна го нарича „патриарх на българската литература“. Произведенията на Вазов могат да се четат като поезия, но и като история на България. Той заема достойно място сред българите, допринесли за утвърждаването, съхранението и развитието на нацията.

„Два ангела има у мене,различни по сила, наглед;единий се казва съмненье,а другий – безумен полет.“„Под върбите и други стихотворения“ е сборник със стихотворения, писани в годините между 1880 и 1892. Палитрата от емоции е богата, а Вазов се движи между младостта и старостта, любовта и самотата, възхищението от живота и оскърблението от мрачния земен път.Иван Вазов е един от най-известните български писатели и поети, живял в годините 1850-1921. Животът и творчеството на Вазов са белязани от два периода – Възрожденски и следосвобожденски. Дебютира през 1870 год. със стихотворението „Борба“, а шест години по-късно издава първата си стихосбирката. Обемното творчество на Иван Вазов обхваща почти всички жанрове, като негово дело е първият български научнофантастичен разказ („Последният ден на ХХ век“, 1899) и първата българска фентъзи поема („В царството на самодивите“, 1884). Вазов се определя като „хроникьор на епохата“, а Гео Милев от своя страна го нарича „патриарх на българската литература“. Произведенията на Вазов могат да се четат като поезия, но и като история на България. Той заема достойно място сред българите, допринесли за утвърждаването, съхранението и развитието на нацията.

„Með köldu glotti og kurteisu viðmóti umgekkst hann hvern mann og dró sig hvergi í hlé. Með því espaði hann gremju þá og óbeit, sem nóg var af í skapi manna.”Leysing er ein af samtímasögum Jóns Trausta. Skáldsagan segir frá daglegu lífi Íslendinga í kaupstöðum á 20. öldinni. Hér snertir höfundur á íslenskri hagsögu í samfélagslegu samhengi en söguþráðurinn tekst á við ástir, sekt og samvisku manna.Jón Trausti er skáldanafn Guðmundar Magnússonar. Hann ólst upp við fátækt hjá foreldrum sem voru í Húsmennsku. Eftir fermingu lærði hann prentiðn og í kjölfar þess fékk fátæki sveitadrengurinn fjölmörg tækifæri. Hann gaf út sína fyrstu ljóðabók árið 1899 og átti farsælan feril sem rithöfundur en sumir telja hann vera fyrsta metsöluhöfund Íslands. Árið 1918 var Guðmundur meðal þeirra 484 Íslendinga sem létust úr spænsku veikinni.

Efter sin fars tragiske død bliver Kate Malvern inviteret til at flytte ind på godset Staplewood af sin fornemme og skrappe tante, Lady Minerva Broome. Her møder Kate sin smukke, men også til tider dæmoniske, fætter Torquil. Minerva styrer slagets gang på Staplewood med hård hånd. Der er langt mellem de få gæster, der besøger godset, og selv familiemiddagene er stive og formelle. Alene og isoleret på det store gods har Kate ingen at betro sig til, og den eneste faste gæst, Torquils fætter Philip, bryder sig tilsyneladende ikke sig om hende. Bag Lady Broomes generøsitet gemmer sig imidlertid mørke hemmeligheder og snart får Kate mistanke om, hvorfor hun i virkeligheden er inviteret til Staplewood.Den engelske forfatterinde Georgette Heyer (1902-1974) er bedst kendt for sine historiske romaner, som foregår i første halvdel af 1800-tallet. Hun udgav sin første roman som 19-årig og blev hurtigt populær blandt læserne. Heyer har, af eftertiden, især fået ros for sin evne til at ramme tonen og detaljerne i de historiske miljøer, hun beskriver.

Pubblicato a puntate sulla rivista L’Avvenire di Sardegna (1887-1888), “La bella di Cabras” è uno dei romanzi più importanti di Enrico Costa, col quale l’autore riesce a far conoscere ai suoi lettori la zona pianeggiante del Campidano, troppo spesso messa in ombra dalla Barbagia e dalla Gallura. L’affascinante Rosa, conosciuta da tutti come la Bella di Cabras, lascia il suo villaggio costiero per addentrarsi nell’entroterra e servire una casa di nobili a Oristano. La sua bellezza, tuttavia, le farà vivere ogni sorta di tormento, precipitandola in una passione che non potrà svincolarsi da un iniquo senso di colpa. Una storia drammatica, intrisa di suggestioni folkloristiche e sempre sospesa fra realtà e leggenda, in cui la penna di Costa riesce a infondere tutto il proprio amore per la Sardegna e per la sua millenaria tradizione…Enrico Costa (1841-1909) nasce a Sassari, figlio di un musicista genovese che muore quando lui ha appena quindici anni. Costretto così ad abbandonare gli adorati studi, farà moltissimi lavori per mantenere la famiglia, finendo per essere impiegato in banca e, negli ultimi anni di vita, tesoriere della Banca di Sassari. Nonostante una fitta carriera lavorativa, comunque, Costa coltiverà sempre la propria indole letteraria e, soprattutto, il proprio amore smodato per la Sardegna. Dopo aver esordito col suo primo racconto (“Storia di un gatto”, 1863), si specializza ben presto nel romanzo storico, di cui sarà sempre considerato uno dei maggiori esponenti sardi. Oltre all’importantissima compilazione enciclopedica “Sassari” (1885), infatti, pubblica romanzi di grande rigore storiografico come “Il muto di Gallura” (1884), “Rosa Gambella” (1897) e “Adelasia di Torres” (1898).

La torre del corvo domina la visuale dall’alto. Arroccata, antica, piena di storia e segreti, sarà il fulcro intorno al quale si intrecceranno le vite di moltissimi personaggi. Addentrandosi nei meandri della sua epoca, a oltre un secolo di distanza, l’opera di Klitsche de la Grange offre tuttora una lucida e interessante chiave di lettura sulla società dell’Ottocento. La torre stessa sarà simbolo e teatro di scoperte che potrebbero svelare verità più nascoste.Antonietta Klitsche de la Grange (1832–1912) è stata una scrittrice italiana. Di famiglia nobile, ha vissuto e lavorato per molto tempo nell’orbita papalina. Oltre a romanzi e articoli di giornale, è stata anche autrice di saggi e insegnante elementare.

Sir Waldo Hawkridge, der i London er kendt som Legenden – blandt andet på grund af sine store sportspræstationer og gode manerer – skal til Yorkshire for at se på en ejendom, han har arvet. Sir Waldo er en meget rig og filantropisk mand, og han har planer om at istandsætte det store hus og lave det om til børnehjem. Mens han er der, møder han Tiffany Wield, en blændende smuk, men meget egoistisk, ung adelsdame med et skrækkeligt temperament, og hendes langt mere elegante, unge guvernante Ancilla Trent. Mens Waldos noget yngre fætter, lord Julian Lindeth, forblændes af den unge Tiffany, må Waldo forsøge at overbevise den praktisk anlagte og fornuftige miss Trent om, at hun godt må forelske sig i ham …Den engelske forfatterinde Georgette Heyer (1902-1974) er bedst kendt for sine historiske romaner, som foregår i sidste halvdel af 1700-tallet og første halvdel af 1800-tallet. Hun udgav sin første roman som 19-årig og blev hurtigt populær blandt læserne. Heyer har, af eftertiden, især fået ros for sin evne til at ramme tonen og detaljerne i de historiske miljøer, hun beskriver.

Eletään kovia aikoja. Elisabet on köyhä, koditon ja synnyttänyt juuri kolmannen pojan, kun rouva Douglas lupaa auttaa. Epätoivoinen äiti tarttuu ystävälliseen auttavaan käteen. Myöhemmin Paul-pojalla on omituisia muistoja: mielikuva harmaasta naisesta seisomassa samassa huoneessa omituinen ilme kasvoillaan... Valkoiseen taloon ei ole paluuta, sen isä kieltää, vaikka Paul haluaisi selvittää, millainen hänet pelastanut kummitäti todellisuudessa on.Naturalistiseen koulukuntaan kuuluvan Hermann Sudermannin ensimmäinen täysimittainen romaani on psykologinen teos, joka sijoittuu Itä-Preussin maaseudulle. Maalaiselämän kuvaus on osin omaelämäkerrallinen, ja se kuvaa jännittävästi köyhän perheen tekemää kohtalokasta sopimusta.Hermann Sudermann (1857 –1928) oli saksalainen kirjailija, joka lukeutuu naturalistiseen koulukuntaan. Sudermannin aiheena oli usein sosiaalinen epäoikeudenmukaisuus. Erityisesti hänen näytelmänsä olivat suosiossa kirjailijan omana elinaikana 1900-luvun vaihteessa, mutta tuotantoon kuuluu myös romaaneja ja novelleja.

Kenraaliluutnantti T.J.A. Heikkilän hengästyttävät seikkailut Meksikossa jatkuvat aina vain!Tällä kertaa suomalainen sotilas ja hänen adjutanttinsa eversti Silvio ja majuri Esteban joutuvat mm. luovimaan pahasti korruptoituneen Meksikon ja Yhdysvaltain rajakomendantin virittämien ansojen välissä. Kenraaliluutnantti Heikkilä on alkanut tehdä yhteistyötä FBI:n kanssa, ja sehän ei etelänaapurin konnia miellytä! Vaikka Heikkilällä on jo hiukan ikää, toinen toistaan jumalaisemmat kaunottaret iskevät häneen yhä silmänsä – joko huijausmielessä tai jotkut jopa tosissaan. Taas hiekka pöllyää, aurinko paahtaa, ripset räpsyvät, paukkuraudat heiluvat ja hevoset korskuvat, kun sankarimme rientää seikkailusta toiseen.T. J. A. HeikkiläKenraaliluutnantti T. J. A Heikkilä seikkailee Simo Penttilän alun perin 1900-luvun alkupuolella julkaistuissa tarinoissa, jotka ovat täynnä vauhdikkaita käänteitä ja hauskoja sattumuksia.Uuno Hirvonen, kirjailijanimeltään Simo Penttilä (1898–1971), oli suomalainen kirjailija, joka kirjoitti viihteellisiä seikkailuromaaneja sekä käsikirjoitti jännityselokuvia. Penttilän tunnetuimpia teoksia on Punavyö-sarja (1958–1971). Hänet palkittiin Pro Finlandia-mitalilla vuonna 1959.

Keski-ikäinen mies matkustaa junalla jossakin Keski-Suomessa. Paitsi ettei matkusta, sillä juna on seisonut paikoillaan jo pitkään, ja ahtaudessa kärvistelevät matkustajat ovat pahalla päällä. Yhtäkkiä mies tajuaa junan seisovan paikkakunnalla, jossa hänen nuoruutensa hilpeä toveri K-J Vahtola asuu!Hetken mielijohteesta hän poistuu junasta, sillä hän on varma, että vanha ystävä ottaa hänet avosylin vastaan muutamaksi riemukkaaksi päiväksi. Käy kuitenkin ilmi, että entinen ylioppilas Vahtola, nykyinen historian lehtori Vahtola, on täysin muuttunut, entisestä riehakkuudesta ei ole häivääkään. Mistä muutos johtuu? Vanha ystävä päättää silti jäädä paikkakunnalle muistelemaan kahdenkymmenen vuoden takaisia keveitä onnen päiviä, kun viini virtasi Ostrobotnialla kieltolaista huolimatta, tytöt olivat kauniita ja lempeitä, ja latinankieliset sutkautukset lennähtelivät nuorten ylioppilaiden suusta.Vilho Helanen (1899–1952) oli suomalainen kirjailija, tutkija, poliitikko ja lehtimies. Helanen kirjoitti novelleja lehtiin jo 17-vuotiaana ja toimi mm. Ylioppilaslehden ja Suomen Heimo -lehden päätoimittajana. Helasta pidetään yhtenä suomalaisen dekkarikirjallisuuden pioneereista.

Suomalaisen veijarin huimat seikkailut Meksikossa jatkuvat sarjan neljännessä osassa!Kenraaliluutnantti T. J. A. Heikkilän ei tarvitse kahta kertaa miettiä, lähteäkö Yhdysvaltoihin vaiko sen jännittävään eteläiseen naapuriin. Heti Meksikoon saavuttuaan hän joutuu ihanan naisen tähden kahnaukseen ja päätyy lopulta everstiksi Meksikon armeijaan. Eivätkä seikkailut siihen lopu.Tummat ja tuliset señoritat, viekkaat ja armottomat roistot sekä Meksikon kaunis ja karu luonto luovat ainutlaatuisen kehyksen hulvattomille ja jännittäville tarinoille, joissa paukkuraudat heiluvat, hevoset laukkaavat ja pitsihelmat kahahtelevat kutsuvasti.T. J. A. HeikkiläKenraaliluutnantti T. J. A Heikkilä seikkailee Simo Penttilän alun perin 1900-luvun alkupuolella julkaistuissa tarinoissa, jotka ovat täynnä vauhdikkaita käänteitä ja hauskoja sattumuksia.Uuno Hirvonen, kirjailijanimeltään Simo Penttilä (1898–1971), oli suomalainen kirjailija, joka kirjoitti viihteellisiä seikkailuromaaneja sekä käsikirjoitti jännityselokuvia. Penttilän tunnetuimpia teoksia on Punavyö-sarja (1958–1971). Hänet palkittiin Pro Finlandia-mitalilla vuonna 1959.

Pohjanmaan oma poika Juho Kaaponpoika Helapää, "Wild Finn" seikkailee villissä lännessä.Kun Little Big Gulchin kaupunkiin ilmestyy arvoituksellinen nainen pimeydestä ja Kiteen kirkkaan saluunan vakioasiakas Patrick O'Rourke katoaa, alkaa vauhdikas tapahtumasarja, josta ei käänteitä puutu. Solmujen selvittämisessä tarvitaan niin Juhon kuin sheriffi Amoksenkin hoksottimia, ja menossa mukana ovat myös Juhon Antti-muuli sekä kesy(hkö) harmaakarhu Rima.FinnWest: Härmän häjyNostalgisissa FinnWest -tarinoissa Härmän häjy Juho Kaaponpoika Helapää seikkailee villissä lännessä.Suomen Mr. Kauhunakin tunnettu Kari Nenonen (1949–2006) on suomalaisen scifi- ja kauhukirjallisuuden suurimpia nimiä. Nenonen oli tuottoisa kirjoittaja, joka romaanien lisäksi kirjoitti muun muassa Finn West -länkkärilukemistoa.

Kahden hiljaiseläjän kohtaaminen sytyttää kipinän.Välijärven korpikylään ei mene tietä, ja kirkonkylälle on 30 kilometrin matka. Kesäisin tavarat, vieraat ja posti kulkevat höyrylaivalla, talvella jäälatua pitkin. Kylässä on kauppa, täysihoitola ja harmaa postitalo. Postitaloa asuttavat kessua sauhutteleva vanhaisäntä Henrikki ja hänen poikansa Esko, hiljainen, rauhallinen ja ahkera mies, joka ei oikein ole naisista piitannut koko elämänsä aikana. Esko hoitaa postinhaun, lehmät ja pellot eikä kaipaa muuta. Tai ei kaivannut ennen kuin Hauklammen Siiri, yhtä rauhallinen ja asiallinen kuin Eskokin, käy kerran laittamassa ruoan isälle ja pojalle. Siitä alkaa hidas ja hiljainen romanssi, joka ei ehkä etenisi mihinkään ilman Henrikki-isän ovelaa apua.Kirsti Porras (1908–1986) oli yksi ensimmäisiä suomalaisia naisdekkaristeja. Salapoliisiromaanien lisäksi hän kirjoitti myös muunlaisia romaaneja, näytelmiä ja radiokuunnelmia

„Á Síðunni var um þessar mundir mikið um fyrirburðasögur. Mörg ár undanfarið höfðu ókennilegar vatnavættis sézt í Feðgakvísl í Meðallandi. Nú bárust líka heldur en ekki mergjaðar sögur af skrímsli, sem lágu í Hólmsá. Sögur gengu miklar um rauðan sjó við Vestmannaeyjar.”Sögur frá Skaftáreldi er fyrsta sögulega skáldsaga Jóns Trausta. Hér eru Skaftáreldar, eldgos sem stóð frá 1783 - 1784, sögusviðið en samhliða náttúruvá glíma sögupersónur við miklar ólgur í sínu persónulega lífi. Þessi tvíræða og margbrotna skáldsaga er bæði fróðleg og skemmtileg, sérstaklega fyrir lesendur sem hafa áhuga á jarðhræringum, sögulegum skáldsögum og sögu Íslands.Jón Trausti er skáldanafn Guðmundar Magnússonar. Hann ólst upp við fátækt hjá foreldrum sem voru í Húsmennsku. Eftir fermingu lærði hann prentiðn og í kjölfar þess fékk fátæki sveitadrengurinn fjölmörg tækifæri. Hann gaf út sína fyrstu ljóðabók árið 1899 og átti farsælan feril sem rithöfundur en sumir telja hann vera fyrsta metsöluhöfund Íslands. Árið 1918 var Guðmundur meðal þeirra 484 Íslendinga sem létust úr spænsku veikinni.

Efter Alexander den Stores død må hærføreren Eumenes tage stilling til, hvilken magthaver han nu vil støtte. Vil det lykkes ham at vælge rigtigt, eller bliver de nye tider begyndelsen til hans fald?Det historiske skuespil ”Eumenes af Kardia og Alexanders Sølvskjolddragere” er skrevet af den danske forfatter Sophie Holst og udgivet posthumt. Det udkom første gang i 1887.Sophie Holst (1829-1887), dansk lærerinde og forfatter, havde et usædvanligt sprogtalent og en livlig fantasi, og hun begyndte tidligt at skrive historier. Under pseudonymet ”Noli me tangere” debuterede hun i 1856 med samlingen ”Fortællinger og eventyr”, som B.S. Ingemann blev svært begejstret for.

I ti noveller tager den danske 1800-talsforfatter Sophie Holst os med på tur i hele verden. Du kan blandt andet læse om den italienske adelsmand Buondelmonte, der er forlovet med én pige, men gifter sig med en anden, om præsten, der giver en af landsbyens unge mænd en lærestreg, og om Elisabeth, der rejser til Amerika for at besøge sin bror."Små fortællinger" er udgivet posthumt og udkom første gang i 1900.Sophie Holst (1829-1887), dansk lærerinde og forfatter, havde et usædvanligt sprogtalent og en livlig fantasi, og hun begyndte tidligt at skrive historier. Under pseudonymet "Noli me tangere" debuterede hun i 1856 med samlingen "Fortællinger og eventyr", som B.S. Ingemann blev svært begejstret for.

I "Dansk kvindebiografisk leksikon" står der følgende om denne romans hovedperson: "Anna Hardenberg er blevet kendt i Danmarks historie som kong Frederik 2.'s ungdomskærlighed. Det er usikkert, hvor og hvornår de to lærte hinanden at kende. Måske er det sket på Malmøhus, hvor hendes farbroder Eiler H. var den daværende prins Frederiks hofmester, eller ved det kgl. hof, hvor hun var tilknyttet hans moder dronning Dorotheas jomfrukammer fra ca. 1557 til dennes død i 1571. Desuden havde AH blandt kongefamiliens kvindelige medlemmer især forbindelse med Frederik 2.'s søster, kurfyrstinde Anna af Sachsen, som hun stod i livlig og fortrolig brevveksling med livet ud. Men også standsfæller havde hun tætte relationer til, især veninden Birgitte Gøye."På denne baggrund kan det ikke undre, at H. F. Ewald har kunnet skrive en underholdende og spændende roman.H.F. Ewald (1821-1908) var en dansk forfatter, som skrev en lang række sociale romaner samt historiske romaner om kendte danskere. En del af hans bøger er blevet oversat til svensk, tysk og engelsk.

„En fámálugir og þunglyndir voru þeir menn, sem ólu aldur sinn undir jökli á vetrarvertíðinni. Fámálugir og þunglyndir voru Íslendingar yfirleitt á liðnum öldum, og enn er það ríkt í eðli þeirra. ”Í þessari bók er að finna tvær sögulegar skáldsögur Jóns Trausta. Hann blæs hér lífi í sögu Íslands með skáldagleði sinni og þekkingu. Sýður á Keipum er saga frá byrjum 17. aldar. Krossinn helgi í Kaldaðarnesi er saga frá siðaskiptum. Bókin hentar öllum sem eru forvitnir um sögu Íslands. Hún hentar sérstaklega unnendum klassískra bókmennta og þeim lesendum sem vilja kynnast verkum Jóns Trausta betur.Jón Trausti er skáldanafn Guðmundar Magnússonar. Hann ólst upp við fátækt hjá foreldrum sem voru í Húsmennsku. Eftir fermingu lærði hann prentiðn og í kjölfar þess fékk fátæki sveitadrengurinn fjölmörg tækifæri. Hann gaf út sína fyrstu ljóðabók árið 1899 og átti farsælan feril sem rithöfundur en sumir telja hann vera fyrsta metsöluhöfund Íslands. Árið 1918 var Guðmundur meðal þeirra 484 Íslendinga sem létust úr spænsku veikinni.

Góðir stofnar er safn smásagna og inniheldur: Anna frá Stóruborg, saga frá sextándu öld og fleiri sögur, Veislan á Grund (8. júlí 1362), Hækkandi stjarna (1392 – 1405) og Söngva-Borga saga frá fyrri hluta 16. Aldar. Jón Trausti er þekktur fyrir sérstakt vald á sögulegum skáldsögum og yfirgripsmikla þekkingu á sögu Íslands.Jón Trausti er skáldanafn Guðmundar Magnússonar. Hann ólst upp við fátækt hjá foreldrum sem voru í Húsmennsku. Eftir fermingu lærði hann prentiðn og í kjölfar þess fékk fátæki sveitadrengurinn fjölmörg tækifæri. Hann gaf út sína fyrstu ljóðabók árið 1899 og átti farsælan feril sem rithöfundur en sumir telja hann vera fyrsta metsöluhöfund Íslands. Árið 1918 var Guðmundur meðal þeirra 484 Íslendinga sem létust úr spænsku veikinni.

Intrighi, rancori e promesse infrante si nascondono sotto la superficie sfavillante dell’aristocrazia britannica di metà Ottocento. Come riuscirà Sorilda, orfana e promessa a un uomo che non ama, a trovare la felicità in una società che di nobile ha soltanto il nome?A Londra fervono i preparativi per l’inaugurazione del meraviglioso Crystal Palace del principe Alberto. In quello che dovrebbe essere un momento entusiasmante, la vita della giovane orfana Sorilda viene sconvolta dalle losche trame dello zio, il duca di Nuneaton. Tradito dalla moglie con un uomo che egli sospetta essere il conte di Winsford, il vecchio duca impone all’uomo un ultimatum: sposare sua nipote Sorilda per evitare che scoppi uno scandalo epocale. Inutile dire che né il conte né Sorilda sono felici della spiacevole soluzione. Una volta sposata, Sorilda si fa strada nella spumeggiante vita mondana della nobiltà, dove conquista immediatamente consensi e simpatie. Tuttavia la duchessa, gelosa dell’uomo che il duca ha costretta Sorilda a sposare, imbastisce piani malevoli contro di lei. Riuscirà la povera Sorilda, a trovare pace e un minimo di felicità, in mezzo a tutti questi intrighi?Mary Barbara Hamilton Cartland (1901-2000) è stata una delle maggiori autrici di romanzi rosa del XX secolo. Con all’attivo ben 730 libri, e con più di un miliardo di copie vendute in tutto il mondo, Cartland ha anche ottenuto dalla regina Elisabetta II il titolo onorifico di Dame. Fra i suoi moltissimi titoli, si possono citare “Verso l’aurora”, “Un bacio con il re” e “Paura di amare”, particolarmente apprezzati anche in Italia.

Las Vegas. Staden där man kan förlora allt, men också vinna ofattbara rikedomar. Här möter vi ett antal personer som av olika anledningar har checkat in på det anrika Grand Hotel. En del lockas av drömmen om berömmelse, andra är på jakt efter snabba pengar och vissa är på flykt från faror i sina liv. Bakom varje hotellrumsdörr gömmer sig unika berättelser och människoöden som vävs samman till en fängslande helhet.”Kärlek på spel” är en berättelse som utforskar hjärtat av Las Vegas och de komplexa relationer som växer fram i denna stad av möjligheter. I den glittrande miljön där drömmar och faror ligger tätt inpå, avslöjas inte bara oväntad romantik, utan också de oundvikliga missöden som präglar en stad där vinnare och förlorare är en del av spelet.Kjell Erling Genberg (1940-) är en svensk författare och manusförfattare från norra Hälsingland. Genberg är främst känd för sina deckarromaner, westernromaner och sin otroliga produktivitet som författare.

Kristian Ulrik er ganske vist vokset op i et borgerligt hjem hos sin mor og stedfar, men han er altid bevidst om, at han er anderledes end alle de andre. Hans mor var nemlig selveste kong Kristian 4.’s elskerinde, og derfor ved han, at han er af kongelig slægt. Denne vished er på mange måder en forbandelse for ham, for det gør, at han føler sig for fin til at omgås med menneskene omkring sig. Da han fem år senere får lov at besøge hoffet, hvor hans søskende bor, føler han sig imidlertid heller ikke hjemme. Her er han ganske vist blevet anerkendt som kongesøn, men han er samtidigt foragtet af sine ægtefødte søskende som uægte barn.”Kongesøn og borgerdatter” er en spændende historisk roman, der både handler om en ung mands indre splittelse og søgen efter sin egen identitet og om livet ved Kristian 4.’s hof. Bogen udkom første gang i 1905.Marie Henckel (1844-1931) var en dansk forfatter og maler, der skrev en lang række romaner og biografier om historiske personer. Hun debuterede som forfatter i 1892 i bogform med biografien ”Josias Rantzau. Et livsbillede fra det 17. århundrede” og udgav sidenhen bøger om blandt andre Anne Sofie Reventlow, Henrik Gøye samt et væld af historiske romaner.

Sie lebten für die Kunst, sie liebten mit ganzer Kraft. In diesem mitreißenden Sammelband werden die faszinierenden Geschichten einiger außergewöhnlicher Frauen zum Leben erweckt. Treffen Sie die unerschrockene Lou Andreas-Salomé, eine Rebellin, die für ihre Freiheit und ihre Liebe kämpft. Reisen Sie weiter nach Lissabon und in die USA und erleben Sie das schillernde Leben von Peggy Guggenheim, einer Muse und Kunstliebhaberin, deren Leidenschaft die Avantgarde-Bewegung ihrer Zeit prägt. Begeben Sie sich anschließend nach Norwegen und folgen Sie den Spuren der Malerin Signe Munch, die – gefördert von ihrem Onkel Edvard und eingeengt durch ihren Vater – in der Kunst den Ausweg in ein selbstbestimmes Leben findet. Tauchen Sie schließlich ein in das pulsierende Leben von Nico, die als Model und Sängerin zum Vorbild vieler Frauen in der Pop- und Rockmusik wurde.Hinter Thérèse Lambert verbirgt sich die Autorin Ursula Hahnenberg, die in München aufgewachsen ist und mit ihrer Familie in Berlin lebt. Leah Hayden (Pseudonym) ist eine deutsche Autorin, die ihrem Mann und zwei Hunden in Salerno bei Neapel zu Hause ist. Lena Johannson war Buchhändlerin, bevor sie als Reisejournalistin ihre beiden Leidenschaften Schreiben und Reisen verbinden konnte. Sie lebt an der Ostsee. Mari Roth arbeitet als Journalistin, Autorin und Übersetzerin in Berlin.

Í leikritinu Dóttir faraós hlusta börn á ömmu sína segja töfrandi sögu af konu sem ferðast til Íslands í selslíki. Þegar til Íslands er komið lendir hún í hremmingum og kemst ekki heim aftur. Jón Trausti er þekktur fyrir sögulegar skáldsögur en hér er að finna eina leikritið eftir hann.Jón Trausti er skáldanafn Guðmundar Magnússonar. Hann ólst upp við fátækt hjá foreldrum sem voru í Húsmennsku. Eftir fermingu lærði hann prentiðn og í kjölfar þess fékk fátæki sveitadrengurinn fjölmörg tækifæri. Hann gaf út sína fyrstu ljóðabók árið 1899 og átti farsælan feril sem rithöfundur en sumir telja hann vera fyrsta metsöluhöfund Íslands. Árið 1918 var Guðmundur meðal þeirra 484 Íslendinga sem létust úr spænsku veikinni.

Hér birtast tíu smásögur Jóns Trausta frá árunum 1905 - 1910.Friðrik áttundi, Tvær Systur, Á Fjörunni, Sigurbjörn Sleggja, Strandið á Kolli, Gráfeldur, Bleiksmýrar Verksmiðjan - fjögur sendibréf, Stjórnarbylting, Blái Dauðinn - saga frá 18. Öld og Þegar ég var á Fregátunni. Sögurnar eru margar sögulegar, segja frá ævintýrum í íslenskum sveitum og samlífi manns og náttúru.Jón Trausti er skáldanafn Guðmundar Magnússonar. Hann ólst upp við fátækt hjá foreldrum sem voru í Húsmennsku. Eftir fermingu lærði hann prentiðn og í kjölfar þess fékk fátæki sveitadrengurinn fjölmörg tækifæri. Hann gaf út sína fyrstu ljóðabók árið 1899 og átti farsælan feril sem rithöfundur en sumir telja hann vera fyrsta metsöluhöfund Íslands. Árið 1918 var Guðmundur meðal þeirra 484 Íslendinga sem létust úr spænsku veikinni.