Dyr og natur i kunst (stilleben, landskab, marinemaleri osv.)

"Tak for i går" handler om kunst og de kunstnere, der står bag værkerne. I femten fortællinger beskriver Niels Frank femten kunstnere ved at tage udgangspunkt i ét bestemt værk hos hver kunstner. Nogle af historierne fortælles rundt om værket, mens andre fortæller om værkets tilblivelse. Fælles for alle historierne er, at ideen om den personlige tilskyndelse bag værkerne træder frem i teksterne for at vise, at kunstopfattelse hører sammen med livsopfattelse. De enkelte tekster kan læses uden forudsætninger eller kronologi og bogen henvender sig til alle, der interesserer sig for kunstens væsen.Niels Frank (f. 1963) er en dansk digter og forfatter. Han er uddannet i litteraturhistorie ved Aarhus Universitet. I 1980’erne og 1990’erne var Frank en del af miljøet omkring Forfatterskolen og da rektor Poul Borum trak sig fra sin post, overtog Frank stillingen, hvor han sad frem til 2002. Som forfatter debuterede han i 1985 med digtsamlingen "Øjeblikket" og har siden udgivet flere digtsamlinger samt en række essaysamlinger om forholdet mellem litteratur og kunst.

Onko muutos vaajamatonta? Taytyyko torppien ja linturikkaiden poukamien jaada sahojen ja tehtaiden alle? Tallaisia kysymyksia Joel Lehtonen pohtii teoksessaan "e;Korpi ja puutarha"e;, jonka lyhyissa teksteissa Lehtonen kasittelee luontoa seka ihmisen ja luonnon suhdetta - jo vuonna 1923.Osa teoksen teksteista on novelleja, osa puolestaan esseemaisia ajatelmia. -

Ruoste kattopellinruskeaksi läiskii...Ikkunaa lyö tuuli...Saliin sade räiskii,kammioihin, joissaihmislasta kaksiasui täällä, tehdenkodin onnelaksi..."Keuruulainen impromtu" on Joel Lehtosen melankolinen runoteos, jonka runot katsovat samalla sekä ulos- että sisäänpäin. Lehtosen runot kuvaavat luontoa ja rakennettua ympäristöä, mutta saavat kuvaamiaan asioita syvemmän merkityksen.Teos on julkaistu alun perin vuonna 1961 – lähes 30 vuotta Lehtosen kuoleman jälkeen.Joel Lehtonen (1881–1934) oli suomalainen kirjailija, toimittaja ja kääntäjä. Hänen tunnetuin teoksensa on "Putkinotko", joka on Savoon sijoittuva yhdenpäivänromaani.Lehtonen syntyi aviottomana poikana, ja äiti jätti Lehtosen huutolaislapseksi jo puolivuotiaana. Lehtosen onneksi koitui papinleski Augusta Wallenius, joka huusi Lehtosen itselleen, kun tuleva kirjailija oli neljävuotias.

Valter Juvan kansallisromanttinen runokokoelma "Runoja" julkaistiin vuonna 1902. Suomalaista luontoa ylistävät runot hurmaavat kielellään – kokoelmassa on myös Juvan tunnetuin runo "Jo Karjalan kunnailla lehtii puu"."Jo Karjalan kunnailla lehtii puu,Jo Karjalan koivikot tuuhettuu,Käki kukkuu siellä ja kevät on –Vie sinne mun kaiho ponneton."Katkelma runosta "Jo Karjalan kunnailla lehtii puu".Valter Juva (1865–1922) tunnetaan erityisesti kääntäjänä. Hän käänsi esimerkiksi Heinrich Heinen ja Johann Wolfgang von Goethen klassikkoteoksia. Juva suomensi myös Zacharias Topeliuksen rakastettuja satuja. Juva kirjoitti monet omista teoksistaan salanimellä Heikki Kenttä. Hänen runonsa ammensivat aiheensa usein Suomen luonnosta ja kansasta.

"Niin käy yli laajan SuomenVilun-haltia harmaapää;Hän ummisti silmäluomen,Hän hyytään hengittää.Hän lämpimän kahlehtiipi,Lyö luonnon suunniltaan;Mut nälkä ja rutto hiipiYli maan hänen seurassaan.""Kuvia ja säveliä" on Valter Juvan esikoisrunokokoelma, jossa Suomen kansaa ja luontoa kuvataan lähes isänmaallisella tunteella. Vaikka teos ei julkaisuaikanaan saavuttanut kovin suurta suosiota, nykylukijalle teos on kiinnostava katsaus Suomen historiaan.Valter Juva (1865–1922) tunnetaan erityisesti kääntäjänä. Hän käänsi esimerkiksi Heinrich Heinen ja Johann Wolfgang von Goethen klassikkoteoksia. Juva suomensi myös Zacharias Topeliuksen rakastettuja satuja. Juva kirjoitti monet omista teoksistaan salanimellä Heikki Kenttä. Hänen runonsa ammensivat aiheensa usein Suomen luonnosta ja kansasta.

Saima Harmajan runokokoelma "Sateen jälkeen" julkaistiin Harmajan ollessa vain 22-vuotias. Rakkaus ja luonnon kauneus nousevat teoksessa pääosaan – ja välillä tunteikkaat runot yltyvät lähes fantasiaksi, jossa kulkee keijuja ja maahisia.Runoilija Saima Harmaja (1913–1937) kuoli vain 23-vuotiaana, mutta ehti julkaista peräti kolme runokokoelmaa. Neljäs runokokoelma "Kaukainen maa" julkaistiin postuumisti Harmajan kuolinvuonna.rnrnHarmajan vahvat runot käsittelevät erityisesti kuolemaa, rakkautta ja luontoa. Häntä on usein verrattu Edith Södergraniin, eikä suotta – olihan Södergran yksi Harmajan esikuvista.

"Tulen kuoleman varjon maasta.Tulen iltaan vaaleaan.Näen mykkänä: vihreä huntuon tullut ja kietonut maan.Ja on tuulta ja tuoksua lauhaa,ja linnunlaulua soi,– kun omassa rinnassanisydän kuoleva vaikeroi."Saima Harmajan herkkä esikoisrunokokoelma "Huhtikuu" julkaistiiin runoilijan ollessa vain 19-vuotias. Harmajan kuvaukset nuoruuden maailmantuskasta, rakkaudesta sekä kuolemasta puhuttelevat yhä uusia lukijapolvia.Runoilija Saima Harmaja (1913–1937) kuoli vain 23-vuotiaana, mutta ehti julkaista peräti kolme runokokoelmaa. Neljäs runokokoelma "Kaukainen maa" julkaistiin postuumisti Harmajan kuolinvuonna.Harmajan vahvat runot käsittelevät erityisesti kuolemaa, rakkautta ja luontoa. Häntä on usein verrattu Edith Södergraniin, eikä suotta – olihan Södergran yksi Harmajan esikuvista.

I takt med at København er blevet moderniseret, er store dele af det oprindelige dyreliv forsvundet. Da man begyndte at rive Københavns volde ned i midten af 1800-tallet, gik det hurtigt ned ad bakke. Professor ved Institut for Kunst og Kulturvidenskab på Københavns Universitet Martin Zerlang fortæller om, hvordan det vilde dyreliv blev urbaniseret og bogstaveligt talt sat i bås, da København Zoologiske Have åbnede, og menneskets tilgang til dyr og naturen ændrede sig hastigt.Martin Zerlang (f. 1952) er en dansk forfatter og professor ved Institut for Kunst og Kulturvidenskab på Københavns Universitet. Han er uddannet mag.art. i litteraturvidenskab og forsker i dag i både litteratur og moderne kultur. Blandt Martin Zerlangs mange udgivelser kan nævnes "Underholdningens historie", "Bøndernes klassekamp i Danmark" og "Herman Bangs København".

Eino Leino (1878-1926) - oikealta nimeltään Armas Einar Leopold Lönnbohm - on ollut merkittävimpiä suomalaisia runoilijoita ja kirjailijoita, jonka tuotantoon kuuluu myös mm. romaaneja, suomennoksia. Hänen runoutensa on tullut tutuksi myös monien säveltäjien - kuten Heino Kasken, Toivo Kuulan, Leevi Madetojan ja Oskar Merikannon teoksissa.Näille Kauneimpia runoja -sarjan äänikirjoille on koottu yhteen sointuvia runoja.Tällä äänitteellä olevat runot:Mirjamin lauluNäin unta kesästä kerranJuhannusPaista päiväHän kulkevi kuin yli kukkienTuijotin tulehen kauvanHymni tulelleTuli tuoksuvat illat ja tyynet veetYölauluYökehrääjäKuu kalpea kulkevi kulkuaanMeri kuutamollaViiman viemä, tuulen tuomaToinen-toinenKahdet silmätSyyErotessaIkävoi ihminenHyljätyn valitusVenematkaVirta venhettä vieEräs muisto; Tähti, Säde ja Kide, Joutsenjärvi

Eino Leino (1878-1926) - oikealta nimeltään Armas Einar Leopold Lönnbohm - on ollut merkittävimpiä suomalaisia runoilijoita ja kirjailijoita, jonka tuotantoon kuuluu myös mm. romaaneja, suomennoksia. Hänen runoutensa on tullut tutuksi myös monien säveltäjien - kuten Heino Kasken, Toivo Kuulan, Leevi Madetojan ja Oskar Merikannon teoksissa.Näille Kauneimpia runoja -sarjan äänikirjoille on koottu yhteen sointuvia runoja.Tällä äänitteellä olevat runot:KevätmyrskujäHaaksirikossaKiire kotiinIsän kuollessaKaksi omistustaKirkonkellot (Omistettu suomenkielen kirkkaimmalle käyttäjälle Kaarle Halmeelle)KirkossaTemppeliLinnulle kirkkomaallaHyvästi, kotini!Kevät kuitenkin tulevi

Eino Leino (1878-1926) - oikealta nimeltään Armas Einar Leopold Lönnbohm - on ollut merkittävimpiä suomalaisia runoilijoita ja kirjailijoita, jonka tuotantoon kuuluu myös mm. romaaneja, suomennoksia. Hänen runoutensa on tullut tutuksi myös monien säveltäjien - kuten Heino Kasken, Toivo Kuulan, Leevi Madetojan ja Oskar Merikannon teoksissa.Näille Kauneimpia runoja -sarjan äänikirjoille on koottu yhteen sointuvia runoja.Tällä äänitteellä olevat runot:Yli metsän koitti jo päivän koiOnnen apilaHatara sydänKulkijapoikaNäkinkengät ne rannalla karskuiSoita somer, helkä hiekka!Ma oon kuin aaloilla pursiMikä on laulu lainehillaKaks joutsenta virralla vierekkäänKatsokaamme kauvan näinMe kuljemme kaikki kuin sumussa täälläSyyslaulu neidolleniMiks tuli mun äkkiä kylmä nytSa kuuletko laulua kummaaKullan luotaPetetty neitoSukkamieliKun neitoni läksEn tiedä, miks sua pelkäänHuolissaan huokailevaMinä uskoni, toivoni hukkasinTai en itkis ollenkaanKuin musta ja valkeaSeitaVellamon neietKun omena on kypsä, se putoaaOi poimikaammeJo loppuvi öljy

Eino Leino (1878-1926) - oikealta nimeltään Armas Einar Leopold Lönnbohm - on ollut merkittävimpiä suomalaisia runoilijoita ja kirjailijoita, jonka tuotantoon kuuluu myös mm. romaaneja, suomennoksia. Hänen runoutensa on tullut tutuksi myös monien säveltäjien - kuten Heino Kasken, Toivo Kuulan, Leevi Madetojan ja Oskar Merikannon teoksissa.Näille Kauneimpia runoja -sarjan äänikirjoille on koottu yhteen sointuvia runoja.Tällä äänitteellä olevat runot:Pilvinen päiväSyvyyksistäSekasortoKuoleman renkinäEi ne kaikki kuollehiaMenevät, murehtisinkoToisin siellä, toisin täälläKansa kalliollaSe Herra, jota ma palvelenPainuva päiväTaas kotona

Eino Leino (1878-1926) - oikealta nimeltään Armas Einar Leopold Lönnbohm - on ollut merkittävimpiä suomalaisia runoilijoita ja kirjailijoita, jonka tuotantoon kuuluu myös mm. romaaneja, suomennoksia. Hänen runoutensa on tullut tutuksi myös monien säveltäjien - kuten Heino Kasken, Toivo Kuulan, Leevi Madetojan ja Oskar Merikannon teoksissa.Näille Kauneimpia runoja -sarjan äänikirjoille on koottu yhteen sointuvia runoja.Tällä äänitteellä olevat runot:Elämän koreusRatsumiesVaalin valtaLapin kesäMetsähän oli mun mieliLapinkävijäOlen tahtonut tutkia taivaan ja maanKuutamollaTähtitarhaTalven taikaOudotMennytKadonnut sävelLaulajan lohdutusTuhka tummuuPäätös

Eino Leino (1878-1926) - oikealta nimeltään Armas Einar Leopold Lönnbohm - on ollut merkittävimpiä suomalaisia runoilijoita ja kirjailijoita, jonka tuotantoon kuuluu myös mm. romaaneja, suomennoksia. Hänen runoutensa on tullut tutuksi myös monien säveltäjien - kuten Heino Kasken, Toivo Kuulan, Leevi Madetojan ja Oskar Merikannon teoksissa.Näille Kauneimpia runoja -sarjan äänikirjoille on koottu yhteen sointuvia runoja.Tällä äänitteellä olevat runot:MaaliskuullaKatson, katson, kaunis tyttöPaimentytön kesäLammas ja vuohipukkiOn luonnon loitsut ilmi luotuVeen valamiaMerimies kajutassaanTummaTuulikannel

Eino Leino (1878-1926) - oikealta nimeltään Armas Einar Leopold Lönnbohm - on ollut merkittävimpiä suomalaisia runoilijoita ja kirjailijoita, jonka tuotantoon kuuluu myös mm. romaaneja, suomennoksia. Hänen runoutensa on tullut tutuksi myös monien säveltäjien - kuten Heino Kasken, Toivo Kuulan, Leevi Madetojan ja Oskar Merikannon teoksissa.Näille Kauneimpia runoja -sarjan äänikirjoille on koottu yhteen sointuvia runoja.Tällä äänitteellä olevat runot:Aleksis KiviDon Pomiranza, eräs kirjuritarinaPontius PilatusKun yksi rehkii ja yksi raataaVaalinpappi, R. S:lle omistettuTuskaTyörauhaMuotiPohjolan maisemaIloniemiKädenlyönti Pekka Haloselle, 60-vuotiaalleHirvi lähteellä, Jean SibeliukselleKurjetKunniaSyystunnelmaJoulun neietVuorilla kulkevat suuret tuulet

Eino Leino (1878-1926) - oikealta nimeltään Armas Einar Leopold Lönnbohm - on ollut merkittävimpiä suomalaisia runoilijoita ja kirjailijoita, jonka tuotantoon kuuluu myös mm. romaaneja, suomennoksia. Hänen runoutensa on tullut tutuksi myös monien säveltäjien - kuten Heino Kasken, Toivo Kuulan, Leevi Madetojan ja Oskar Merikannon teoksissa.Näille Kauneimpia runoja -sarjan äänikirjoille on koottu yhteen sointuvia runoja.Tällä äänitteellä olevat runot:Minä rakastin metsää ja maailmaaMä metsän polkua kuljenLepän lehdille lauluja kirjailenVaeltava kuusiUnta ja todellisuuttaMinun tieniMaantielläNiin kaukaa ja sentään läheltä niinCatenaSyreenien kukkiessaKultaiset langatElegiaNocturneLemminkäisen äitiVäinämöisen lauluSuo että sun helmahas peitänTulkaa kotiinHyvyys

En poet har skrevet en rutevejledning til sin historisk interesserede bekendte, der skal tilbagelægge vejen fra Vejle til Viborg. Undervejs underholdes med fortællinger om alt fra fortidige bebyggelser og historisk-dokumenterede slag til okkulte myter og egnsfortællinger.Tonen i teksten er varm og begejstret, og teksten synes på mange måder at udtrykke, den nære relation, som Blicher selv havde til det midtjyske hedelandskab, hvor hans folkekære fortællinger så ofte udspiller sig.Den danske præst, digter og forfatter Steen Steensen Blichers (1782-1848) værk er indbegrebet af den danske Guldalder. Kunstarterne litteratur, billedkunst og musik blomstrede, den romantiske bølge med sin dyrkelse af geniet, guddommeligheden og det oprindelige var over Europa og nye politiske styreformer afløste Enevælden. Blicher udgav sin første digtsamling DIGTE i 1814 og forblev yderst produktiv frem til sin død. Hans noveller og digte hører til kernerepertoiret i den danske litteratur.

STRØMSTEDER er digte om Jørn Riels elskede Grønland, hvor han tilbragte 10 år af sit liv. Digtsamlingen udkom første gang i 1979 i anledning af, at Grønland fik hjemmestyre.StrømstedetVed det lille strømstedligger jeg en tidmed pagajen ude.Jeg ser de bløde bjergeDer som hendes skøddeles af en kløft.Ofte har jeg tænkt påat ro derindlægge mig i kløftensom deler bjerget,ligge midt i kløfteni duftende lyngog føle bjergets varme.Ved det lille strømstedligger jeg en tidmed pagajen ude."Jørn Riel er en glimrende fortæller, der mestrer den store latter, den tyste poesi, de flotte pointer." - Bent Mohn, PolitikenDen danske forfatter Jørn Riel (f. 1931) debuterede med romantrilogien "Mine fædres hus" (1970-72), men havde inden da rejst rundt i det meste af verden, blandt andet i forbindelse med forskellige erhverv. Jørn Riel var en del af Lauge Koch-ekspeditionenen (1951-53) og var efterfølgende udstationeret i Grønland i 10 år. Imellem 1964-71 arbejdede han hernæst som FN-observatør, før han omlagde sin karrierevej og blev forfatter. Riel har både udgivet store romaner såvel som små novellesamlinger, og i 2010 blev Jørn Riel tildelt Det Danske Akademis Store Pris, der udover hædersbevisningen består af 300.000 kroner.

Ralph Herrmanns vänporträtt av konstnären Karl Axel Pehrson där läsaren kommer riktigt nära konsten och konstnären. Pehrson berättar om minnen från ett rikt liv, talar om motiv och teknik samt sin syn på måleri och skulpturer.Ralph Herrmanns är född i Berlin, Tyskland, den 31 januari 1933. Han har varit verksam som journalist och som författare av barn- och konstböcker, biografier, romaner och politiska thrillers.

Fortællingen om Flora Danica er historien om et af verdens mest ambitiøse værker om planternes rige. Sat i verden af Frederik V og gennem intet mindre end 122 år skabt i samarbejde mellem videnskabsfolk, kobbertrykkere og tegnere. Tusindvis af blomster, alger, mosser og svampe blev tegnet og trykt til et enestående værk om kongeriget Danmarks vilde natur.250 udvalgte plancher giver et indblik i værkets rigdom og bredde og viser, hvor unikt dette nationale naturvidenskabelige hovedværk er.