1980 til 1989

Silja Hartonen on ties miten monennessa asiakaspalvelutyössä lyhyen ajan sisällä, ja pinna palaa taas. Kuka jaksaa palvella vaativia ja ylimielisiä rouvia, kun hermot ovat pinnassa, tärisyttää ja hikoiluttaa, ja painokin on pudonnut muutamassa kuukaudessa hurjasti? Taas kerran on edessä työpaikan menetys. Eikä kotona mene sen paremmin: hyvää tarkoittava kämppis Liisa saa jatkuvasti kuulla kunniansa täysin syyttä, eikä poikaystävä Jussikaan jaksa loputtomiin kuunnella aiheetonta rähinää.Liisa yrittää patistaa Siljaa tutkimuksiin, mutta Silja ei pidä lääkäreistä eikä sairaaloista. Saisiko epämääräisiin oireisiin edes apua, ja onko sairaalassa hänelle tilaa? Siljaa pelottaa, että sekä terveys että ihmissuhteet ovat lopullisesti mennyttä.Nimimerkki Eeva Raidon takana on kirjailija Kari Nenonen (1949–2006). Nenonen on erityisen tunnettu fantasian ja scifin kirjoittajana, mutta uransa alkupuolella hän kirjoitti myös romanttisia tarinoita Kolmiokirjalle.

Nuori sairaanhoitaja Raija Talvi tekee yövuoroja kirurgisessa sairaalassa. Työ on kiireistä ja ankeaa, ja Raija on alkanut miettiä, onko tämä sittenkään hänen unelmatyönsä. Vapaa-aikaa ei ole, eikä siksi ystäviäkään. Onneksi töissä on Markku, sosiaalisesti taitamaton mutta suorapuheisuudessaan turvallisen tuntuinen lääkäri.Kun Markku ja Raija tajuavat, etteivät morfiinit ja unilääkkeet vaikuta potilaisiin kuten pitäisi, vaan nämä kärsivät yhä kivuista ja unettomuudesta, täytyy toimia varovaisesti. Siitä huolimatta väärinkäytösepäilykset onnistutaan kääntämään heihin itseensä, ja Markku ja Raija ymmärtävät olevansa keskellä vaaraa. Kuinka kaksikon käy?Nimimerkki Eeva Raidon takana on kirjailija Kari Nenonen (1949–2006). Nenonen on erityisen tunnettu fantasian ja scifin kirjoittajana, mutta uransa alkupuolella hän kirjoitti myös romanttisia tarinoita Kolmiokirjalle.

”’Men hvad?’ Rud så forvirret på guitaren. ’Kan du også spille?’Henrik truttede munden udad på samme måde som Rud havde gjort, da han kom med småkagerne. ’Lidt kan man jo altid spille. Men jeg er selvfølgelig ikke lige så dygtig som Lis. Hun har jo spillet i flere år.’’Har hun det?’ Rud så fra den ene til den anden, og så begyndte han at grine. ’Men… men, venner. Det her er jo helt fantastisk. Hvordan har I kunnet skjule det for mig, Rud Møller himself. Rud Møller, den store manager, den største manager i Nordeuropa.”En dag tager Lis sin guitar med til et møde i Tordenskjold-klubben, og nu viser det sig, at både hun og Henrik kan spille guitar, og Ulla er også musikalsk. Rud foreslår, at de laver et band, hvor han er manager. Rud er sikker på, det vil blive en succes, specielt hvis bandet kommer til at hedde Ruds Band. Den idé er Henrik imidlertid ikke så meget for. Lyder Henriks Band ikke bedre, når nu Rud slet ikke skal spille med?”Tordenskjold-klubben og The Hothoppers” er en sjov historie om alt det spændende og alt det svære ved at starte et band – specielt når ikke alle er lige musikalske og Rud og Henrik har det med at konkurrere med hinanden.Bogen udkom første gang i 1986 og er skrevet til børn fra 11 år og opefter.Thorstein Thomsen (1950-2021) var en dansk forfatter, manuskriptforfatter og musiker. Som forfatter er han mest kendt for børnebogen ”Da Lotte blev usynlig”, som blev lavet til tv-serie på DR. Thorstein Thomsen har været medlem af bandet Charlatangruppen og har også lavet musik til børn.

”Bussen foran standser brat i et hårnålesving et sted i Yemens bjerge. En mand stiger af. Han svinger en håndgranat med skaft og lader den forsvinde ud over bjergkanten. Den eksploderer med et brag, og ekkoet runger mellem bjergene. Han stiger grinende på bussen, der fortsætter kørslen. Passagererne er alle overhængt med rifler, maskinpistoler, revolvere og spraglede bælter med patroner. De har nu set, hvordan denne type våben virker. Men det var ikke en bus med soldater. Det var civile. Enhver mand i Yemen med respekt for sig selv bærer nemlig våben.”John Njor fortæller om Yemen – et lille land med store problemer. Bogen beskriver befolkningens dagligdag og den fattigdom, mange lever i, kvinderne, der bliver systematisk undertrykt, religionens enorme betydning og de politiske omvæltninger, landet har gennemgået i det tyvende århundrede. Den udkom første gang i 1981 og tegner et interessant billede af det kriseramte land i denne periode.John Njor er en dansk forfatter, Spanien-kender og journalist ved Politiken. Han har blandt andet skrevet en række bøger om Spanien og spansk historie, herunder bøgerne "Døden i arenaen" (1970), "Spanien ved korsvejen" (1976.) og "Baskerlandet - og baskerne" (1986). Hans bøger henvender sig generelt til læsere med interesse for spansk kultur og historie.

”Netop som han drejede rundt som en top og stirrede ned mod dansegulvet, fik han øje på hende. Han var sammen med ham stoddere, der havde spændt ben. Ikke med sin gode vilje. Hun prøvede at slippe udenom, det var tydeligt.Vred og ophidset sprang Jønne ned fra forhøjningen, maste sig igennem kødranden til han stod foran fyren. Skubbede voldsomt til ham, så han røg baglæns ind i nogle dansende, og vendte sig for at gå med Murielle, men hun var der ikke. Hun var væk, og han kunne ikke se hende nogen steder.”Jønne på 17 år er i Nordfrankrig for at hjælpe med noget montagearbejde på en stålfabrik. På et diskotek møder han den algierske pige Murielle, der ligesom ham er helt ny i Frankrig. Hun bliver hans eneste lys i mørket, da han mod sin vilje bliver rodet ind i en farlig konflikt mellem arbejderne på stålværket og ledelsen, der vil fyre dem alle sammen.Bogen udkom første gang i 1986.Peter Kramhøft er en dansk journalist og forfatter. Han var i en årrække lektor og rektor på Danmarks Journalisthøjskole og har endvidere deltaget i en lang række bistandsprojekter i Afrika, Asien og Mellemøsten. Peter Kramhøft har både udgivet lærebøger og romaner til børn og unge.

”Det flimrede for øjnene af Anna Sara, mens hun desperat prøvede at finde ud af, hvordan dette vanvid kunne stoppes.Ideen med at sprænge dæmningen i luften var vanvittig, også selv om de kun havde tænkt sig at true med at gøre det.Hvad ville der ske hvis de fire blev presset, når de nåede frem til dæmningen. Følte slaget var tabt, fordi de var omringet af politi, hvad så?”Samepigen Anna Sara finder ud af, at hendes bror er med i en gruppe, der truer med at sprænge en dæmning i luften. Samerne er nemlig i konflikt med den norske regering, der vil udnytte det land, som samerne bor på. Johan på 16 år er taget med sin far, som skal dække konflikten som pressefotograf. Sammen med Anna Sara forsøger han nu at forhindre sabotageaktionen, inden det er for sent.”Kampen om ødemarken” udkom første gang i 1984.Peter Kramhøft er en dansk journalist og forfatter. Han var i en årrække lektor og rektor på Danmarks Journalisthøjskole og har endvidere deltaget i en lang række bistandsprojekter i Afrika, Asien og Mellemøsten. Peter Kramhøft har både udgivet lærebøger og romaner til børn og unge.

Einari ja Eeva elävät kulissiavioliitossa Helsingissä. Einari on lukion rehtori ja tohtoriksi koulutettu, Eeva taas hoitoalalla etenevä uranainen. Avioliitto on kriisissä ennen kaikkea yhdestä syystä. Einarilla on aikanaan ollut pitkä salasuhde, ja suhteesta on syntynyt tytär, johon Einari ei ole pitänyt mitään yhteyttä. Kun Einari kuulee rakastajansa miehen kuolleen, hän alkaa miettiä, voisiko hänestä sittenkin tulla isä tyttärelleen.Omalla puolellaan Eeva käy terapiassa, ja yrittää ymmärtää avioliittonsa epäonnistumisen syitä. Vaiteliaiden vuosien saatossa hiljaa kasvanut jännite repeää auki, kun irtiottoa kaipaava Eeva lähtee yksin etelänlomalle, jossa tapahtuukin peruuttamattomia.Romaani kuvaa riipaisevasti avioliiton erkaantumisen jälkeensä jättämiä syviä kipupisteitä.Eila Kostamo (s. 1938) on suomalainen kirjailija, suomentaja ja kustannustoimittaja. Kostamo julkaisi ensimmäisen teoksensa vuonna 1975 ja on sen jälkeen julkaissut kymmenkunta romaania. Hän on myös suomentanut ranskalaista kirjallisuutta, mm. Charles Baudelairea ja Michel Tournieria. Kostamo on saanut sekä valtion kääntäjä- että kirjallisuuspalkinnon, romaani Mustarastas oli Finlandia-ehdokkaana, ja Kanssakulkijat Runeberg-palkintoehdokkaana.

Rakkautta ja suuria tunteita sairaalassa.Kun nuori lääkäri Satumarja päättää lähteä töihin Vihervaaran pieneen sairaalaan, hänen sulhonsa ei asiaa ymmärrä. Satumarjan ja Erkin suhteessa on muitakin ongelmia. Ei siis ole ihme, että suhde päättyy eroon. Mutta Satumarja ei suinkaan pääse eroon kaksilahkeisista Vihervaaran sairaalassa. Kun sairaalassa aloittaa uusi ja komea lääkäri, työkaverin mielestä mies on kuin Satumarjalle luotu. Vaan mitä mieltä Satumarja on itse? Onko hänen ja tulokkaan välillä kipinöitä?Ruusuja rakkaudella on Tuija Lehtisen ihastuttava sairaalamaailmaan sijoittuva rakkauskertomus. Se on julkaistu aikaisemmin nimellä Marita Lehti.Rakkautta ja lääketiedettäRakkautta ja lääketiedettä -sarjan romanttiset tarinat sijoittuvat sairaalamaailmaan.Tuija Lehtinen (s. 1954) on rakastettu kirjailija, joka on tunnettu erityisesti nuortenkirjoistaan. Uransa alkuvuosina hän kirjoitti myös Kolmiokirjan romanttisia lukemistoja.

Rakastettujen Metsoloiden tarina jatkuu!Metsolan perheen jäsenillä on edessään muutosten ajat, kun Erkin rinneprojekti etenee. Avioliittoja solmitaan ja puretaan, ja yksi luku Leppävaaran tilan historiassa päättyy, kun lehmät annetaan pois. Arkeen mahtuu iloa ja rakkautta, mutta murheiltakaan ei vältytä: auto-onnettomuus, ihmissuhteiden karikot ja yritysongelmat tuovat omat haasteensa perhepiiriin. Elämän ilot ja surut kohdataan Leppävaarassa kuitenkin aina yhdessä.Metsolat on rakastettu suomalainen draamasarja, jota esitettiin alunperin 1993–1995. Kuvitteelliseen kainuulaiseen Hoikan kuntaan sijoittuva sarja seurasi Metsoloiden perhettä, jonka monenlaiset ihmiset ja tarinat osuivat lähelle miljoonien suomalaisten katsojien sydämiä. Kirjasarjan kirjoittajatiimi koostuu myös Metsolat TV-sarjaa käsikirjoittaneista suomalaisen TV-alan ammattilaisista.

”’Mor! Farmor gider ikke være med i Den nye Verden. Hun sagde det også i dag. Hun vil hellere dø og ligge henne på kirkegården hos Farfar!’De sad i stuen med Bibler og bøger på bordet. Og det var som om de slet ikke så hende, selvom de kiggede op.’Du fortalte det allerede i går. Hvis du ikke kan være stille, kan du sætte dig og høre på,’ svarede Elna.”Da der flytter en ny familie ind i nabohuset, ændrer Thoras liv sig. Den nye familie er Jehovas Vidner, og Thoras mor, Elna synes pludselig, at Bibelen og Jehovas Vidners fortolkning af den er rigtig interessant. Men Thora kan ikke lide Jehovas Vidner, og hun har ikke lyst til at være en af dem. Det viser sig imidlertid, at hun ikke har noget at skulle have sagt i sagen.”Fanden ta’r dig, Thora!” er en gribende fortælling om en piges ensomme opvækst i Jehovas Vidner. Den udkom første gang i 1995 og henvender sig til børn og unge fra 12 år og opefter.Anne-Grethe Dahms (1947-2015) var en dansk forfatter og talepædagog. Hun debuterede som forfatter i 1978 med bogen ”Mange/få” og skrev efterfølgende både børnebøger, voksenbøger og bøger om talepædagogik.

”Vi elsker revy!Syvogfirs starter godtmed en kongeligt opsat revy på tapetet.Og kritikken er flot:Peter Langdals debutbli’r berømmet af næsten enhver, der har set det.For stykket er spækket med fis og ballade,en Pilmark & Pallesen show-kavalkademed reklame-spots histog lidt Muppet-show pist– man forstår godt, at publikum er så tilfredse og glade.”1987 var et bragende godt revyår, og ingen formår bedre at prise det end Lars Kanit. Det navn er nemlig virkeligheden er pseudonym for Asger Berg, der på mange måder er synonym med det bedste af dansk revy. I en perlerække af sjove og finurlige sange og vers genfortæller han årets gang og revser alt og alle, som han mener fortjener det.Bogen udkom første gang i 1987.Lars Kanit er pseudonym for den danske forfatter Asger Berg (f. 1949) Under navnet Lars Kanit har han i årevis fået avislæsere til at smile med vers om aktuelle samfundsbegivenheder og politikere. Asger Berg har endvidere bidraget med materiale til revyer over hele landet og været bestyrelsesmedlem og sekretær for Danske Revyvenner. Han har blandt andet modtaget æreslegat fra Danske Populærautorer og kulturprisen fra Fredensborg Amt for sit store bidrag til dansk kulturliv.

6-årige Lotte og hendes 10-årige storebror, Øffe, er dødtrætte af, at deres mor godt synes, de kan være alene hjemme. En dag opdager Lotte, at hendes navle vokser til en mærkelig knap. Når hun trykker på den, bliver hun usynlig! Lotte og Øffe beslutter sig for at bruge Lottes nye evne til at lære mor, at det er en dum idé at lade dem være alene hjemme.”Da Lotte blev usynlig” er en sjov bog til børn fra 6 år og opefter. I 1988 blev bogen lavet til en tv-serie, der ligesom bogen blev en vaskeægte klassiker.”Da Lotte blev usynlig" udkom første gang i 1982. Forfatteren har senere distanceret sig fra passager i bogen, der kan opfattes som stereotypeficerende. Denne version er udgivet, som bogen oprindeligt blev skrevet. Thorstein Thomsen (1950-2021) var en dansk forfatter, manuskriptforfatter og musiker. Som forfatter er han mest kendt for børnebogen ”Da Lotte blev usynlig”, som blev lavet til tv-serie på DR. Thorstein Thomsen har været medlem af bandet Charlatangruppen og har også lavet musik til børn.

Metsolat ovat täällä taas! Leppävaaran tilalla, Hoikan kylässä, asuvat Metsolat. Vanha isäntä ja emäntä Antti ja Annikki sekä heidän poikansa Erkki asuvat vielä kotitilalla. Erkin sisarukset sen sijaan ovat hajaantuneet ympäri Suomea ja Ruotsiinkin asti. Leppävaaran tilan tulevaisuus on ajankohtainen aihe, sillä Antti ja Annikki ovat jo iäkkäitä, ja lapset haluaisivat tehdä tilalle kuka mitäkin. Jotain on kuitenkin päätettävä, sillä Antti saa sydänkohtauksen, eikä hän enää saa rasittaa itseään tilan töillä. Mutta kuka Leppävaaran sitten ottaa hoitoonsa? Metsolat on rakastettu suomalainen draamasarja, jota esitettiin alun perin 1993–1995. Kuvitteelliseen kainuulaiseen Hoikan kuntaan sijoittuva sarja seuraa Metsoloiden perhettä, jonka kohtalot osuivat lähelle suomalaisten katsojien sydämiä. Metsoloiden monipuolinen henkilögalleria tuo esiin eri-ikäisten ihmisten kokemuksen maaseudusta, rakkaudesta ja velvollisuuksista ja kuvaa aidolla tavalla yhden perheen kohtaloita. Kirjasarjan kirjoittajatiimi koostuu myös Metsolat TV-sarjaa käsikirjoittaneista suomalaisen TV-alan ammattilaisista.

”Brug fødderne som transportmiddel i London og se på de små ting – eller kik i vejret – og byen vil belønne dig med at vise alle sine finurligheder. De er overalt. Betragt rækværket op til døren i Buckingham Street, næsten nede ved Watergate, og man ser et kræmmerhus med spidsen opad på støbegitret. Det er et levn fra forrige århundrede, da man ikke havde gadelys, og de rige lejede ’linkboys’ til at gå i forvejen og lyse med deres fakler, som de slukkede netop i disse kræmmerhuse, når folk var ført sikkert hjem.”John Njor, som i mange år var bosat i London, viser os de sider af byen, som man sjældent lægger mærke til som turist. Han præsenterer os for punkere og yuppier, hjemløse og gademusikanter, rige turister og endnu rigere londonere. Bogen udkom første gang i 1985 og tegner et rigt og levende billede af den britiske hovedstad i denne ikoniske periode.John Njor er en dansk forfatter, Spanien-kender og journalist ved Politiken. Han har blandt andet skrevet en række bøger om Spanien og spansk historie, herunder bøgerne "Døden i arenaen" (1970), "Spanien ved korsvejen" (1976.) og "Baskerlandet - og baskerne" (1986). Hans bøger henvender sig generelt til læsere med interesse for spansk kultur og historie.

”På vælgerforeningens mødesa’ bestyrelsen kort: Du skal!Det var unødvendigt at nøde,for jeg følte et helligt kald.Og dengang, da opstillingsfristenvar forbi, hang jeg stadig på.Jeg stod der – som manden på listen –og jeg følte mig højt på strå.”Asger Berg har i årevis under pseudonymet Lars Kanit udgivet sydende sjove sange og viser om, hvad der rører sig i det danske samfund. Her er de allerbedste samlet i én bog. Lokalpolitikere, skuespillere, vejarbejdere og selveste paven er blot et lille udpluk af de mennesker, der kommer under kærlig behandling af Lars Kanits spidse pen.Sangene udkom over en lang årrække i Frederiksborg Amts Avis og Dagbladet. De udkom første gang i bogform i 1994.Lars Kanit er pseudonym for den danske forfatter Asger Berg (f. 1949) Under navnet Lars Kanit har han i årevis fået avislæsere til at smile med vers om aktuelle samfundsbegivenheder og politikere. Asger Berg har endvidere bidraget med materiale til revyer over hele landet og været bestyrelsesmedlem og sekretær for Danske Revyvenner. Han har blandt andet modtaget æreslegat fra Danske Populærautorer og kulturprisen fra Fredensborg Amt for sit store bidrag til dansk kulturliv.

”Tænk –”Sådan siger vi tit. Måske har vi hørt om noget mærkeligt. Det kan være, der er sket noget slemt.”Tænk –” siger man så.Somme tider siger de voksne:”Tænk dig om!”Det er en besked; så har man gjort noget, man ikke måtte. Eller også har man sagt noget dumt. Det kan alle komme til.”Tænk, før du taler.”Sådan lyder et godt råd.Alle menneske siger noget. Alle tænker. Nogle mennesker er bedre til at tale end andre. Nogle er også bedre til at tænke end andre.At hitte på, at få en idé, at der går et lys op for en, at se, hvad der er op og ned – det er nogle af de måder, vi kan tænke på.Hvor ved de det fra?Jo, det har vi hørt en lille fugl synge om!Hvad har andre tænkt før dig?Det kan du læse om i denne bog.”Den første fugl. En idéhistorie for børn” udkom første gang i 1988.Søren Sørensen (1937-2018) var en dansk forfatter, digter, oversætter og billedkunstner. Han var oprindeligt uddannet skolelærer, men kunne fra 1985 hellige sig arbejdet som forfatter og billedkunstner på fuldtid. Hans imponerende forfatterskab spænder over fagbøger om historie og kultur, romaner og noveller, digte samt oversættelse af digte og sange fra islandsk, finsk, svensk og norsk.

Mariza ja Mark ovat sekaantuneet huumeisiin nuoresta iästään huolimatta, koska kummallakin on ollut vaikea lapsuus. Vaikka taustat ovat erilaiset, he rakastuvat toisiinsa pelottavan voimakkaasti. Taustalla vaikuttaa myös tohtori Frank, joka ottaa nuoret siipiensä suojaan Apua huumenuorille -järjestössä.Pakahduttava tunne yllättää toisiinsa tutustuvat huumenuoret. Ylittääkö rakkauden voima menneisyyden haavat ja pelot? Romanttinen viihdekertomus täynnä nuoruudenpaloa!Nimimerkki Eeva Raidon takana on kirjailija Kari Nenonen (1949–2006). Nenonen on erityisen tunnettu fantasian ja scifin kirjoittajana, mutta uransa alkupuolella hän kirjoitti myös romanttisia tarinoita Kolmiokirjalle.

Auringon lämpöä ja lempeä saaristomaisemissa.Nella valmistautuu lomailemaan omassa rauhassaan perheensä kesämökillä saaressa, kun hänen tuttavansa Niko ilmoittaa olevansa samaan aikaan ilman asuinpaikkaa. Nikon ottaminen mukaan saarelle ei tulisi Nellan mieleenkään, jollei nokkava mökkinaapuri olisi juuri näpäyttänyt Nellaa edessä olevasta yksinäisestä kesästä. Näyttääkseen naapurille Nella lupautuu ottamaan Nikon mukaansa, mutta Nikosta tuleekin hieman erilainen seuralainen kuin Nella on odottanut. Kesämiehen lisäksi mukaan tuppaa joukko lapsuudenystäviä, jotka tuovat lomaan paljon riemua ja odottamattomia käänteitä.Hattarankevyt kesäkirja rannalle tai kesämökin terassilla nautittavaksi! Kuinka Nellan ja saarelle mukaan tuppautuneen Nikon suhde kehittyy kesän aikana?Tuija Lehtinen (s. 1954) on rakastettu kirjailija, joka on tunnettu erityisesti nuortenkirjoistaan. Uransa alkuvuosina hän kirjoitti myös Kolmiokirjan romanttisia lukemistoja.

Salla on osastonlääkäri ja kirurgi, taitava ja tarkka työssään ja erinomainen potilaiden kohtaamisessa. Hänellä on kuitenkin ongelma, josta töissä ei tiedetä: hänellä on niskassaan kahden vuoden univelat, sillä hän on öisin valvovan pienen Susanna-tytön yksinhuoltaja.Kun kaksi potilasta kuolee samana päivänä, Salla on varma, että on väsyksissä tehnyt hoitovirheitä ja aiheuttanut kuolemat itse. Kuinka Sallan kuuluu jatkaa eteenpäin valtavan taakan painaessa mieltä? Lohtua hankalaan tilanteeseen saattaisi tuoda sympaattinen anestesialääkäri Saku, jos Salla vain uskaltaisi avata sydämensä...Nimimerkki Eeva Raidon takana on kirjailija Kari Nenonen (1949–2006). Nenonen on erityisen tunnettu fantasian ja scifin kirjoittajana, mutta uransa alkupuolella hän kirjoitti myös romanttisia tarinoita Kolmiokirjalle.

Sairaanhoitaja Erica on täysin rakastunut Markiin, mutta rakkautta varjostaa erilainen tausta. Erica on rahaton katolilaistyttö, vaikka protestantti Mark kuuluu nimekkääseen sukuun ja on varsinainen naistenmies. Perhe on jo valinnut Markille sopivan puolison, eikä Erica sovi siksikään kuvaan. Voisiko rakkaus kuitenkin voittaa luokkaerot?Ovatko Mark ja Erica nykyajan Romeo ja Julia? Viihdyttävä rakkaustarina erilaisista perhetaustoista, jotka uhkaavat erottaa rakastavaiset toisistaan.Nimimerkki Eeva Raidon takana on kirjailija Kari Nenonen (1949–2006). Nenonen on erityisen tunnettu fantasian ja scifin kirjoittajana, mutta uransa alkupuolella hän kirjoitti myös romanttisia tarinoita Kolmiokirjalle.

Mayerin sairaalan johtava lääkäri Robert Calder on huolissaan vaimostaan Marysta. Tämä potee jatkuvia vatsakipuja ja jännittää heidän tulevan ensimmäisen lapsenlapsensa syntymää. Mikä saisi Maryn mielen rauhoittumaan?Koko perhe on tottunut nojaamaan Maryn hellään ja välittävään tukeen, mutta kuinka käy kun lapsenlapsen syntymä lähestyy ja Maryn vointi huononee entisestään? Jokainen sukupolvi joutuu tarkastelemaan uudestaan omaa rooliaan perheessä – niin työnarkomaani Robert kuin lastaan odottava nuoripari. Pääseekö Mary näkemään odotetun pienokaisen saapumisen?Nimimerkki Eeva Raidon takana on kirjailija Kari Nenonen (1949–2006). Nenonen on erityisen tunnettu fantasian ja scifin kirjoittajana, mutta uransa alkupuolella hän kirjoitti myös romanttisia tarinoita Kolmiokirjalle.

”Bjørn havde tegnet en stor sø, og i den sø lå der tre øer. To små og en stor. På den ene lille ø sad der en mand og en dreng. De to små øer var så små, at der ikke var plads til mere end to mennesker på hver.Men på den store ø var der plads til fire, og der var oven i købet en hel masse græs rundt om dem. Guri havde kikket længe på tegningen, og Erle sagde: - Du må spørge Bjørn, så fortæller han dig nok, hvad han har ment med det.”Bjørn er vicevært i bygning Y og Guris mor, Erle, er vicevært i bygning Z. En dag spørger Bjørn Erle, om hun vil giftes med ham. Så kan Guri, Erle, Bjørn og Bjørns søn, Lille-Bjørn, bo sammen i pedelhuset ved den store skole. De mangler nemlig to pedeller, og pedelhuset er meget større end lejlighederne til viceværterne. Betyder det så, at Guri og Lille-Bjørn bliver søskende? Og hvad med alle de gode venner, de har i deres gamle lejlighedsbygning?”Guri og Lille-Bjørn” er femte del i serien om den lille norske pige Guri. Bogen udkom første gang i 1981.GuriGuri er en lille norsk pige, der flytter med sin mor fra landet til byen. I byen møder hun mange sjove mennesker og oplever en masse spændende ting. Der er seks bøger i serien om Guri.Anne-Cath. Vestly (1920-2008) var en norsk skuespillerinde og børnebogsforfatter. Gennem sit liv skrev hun en række serier for børn, og hun er særligt kendt for sin evne at formidle komplicerede emner i børnehøjde. Flere af hendes bøger er blevet filmatiseret og hun er oversat til mere end 16 sprog.

”Der kom en masse lyde på én gang. Guri kunne næsten ikke høre, hvad hun selv spillede. Hun måtte bare stole på, at hendes fingre fandt de rigtige toner.De prøvede et par noder mere, og så sagde Oscar: - Nu kender instrumenterne hinanden en lille smule, og når vi har spillet sammen en gang om ugen et stykke tid, så kender vi sikkert også hinanden godt.”Guri skal spille violin i Frydefoni-orkestret i boligkvarteret Skovbakken. Hun elsker at bo i Skovbakken og er meget glad for også at spille med i orkestret. Orkestret er nemlig noget, alle i Skovbakken elsker. En dag sker der noget, som folk bliver uvenner over. Kommunen planlægger at lægge en vej lige igennem kvarteret. Det er bestemt ikke alle, der synes, det er en god idé. Kan orkestret få folk til at blive gode venner igen?”Guri på Skovbakken” er sjette del i serien om den lille norske pige Guri. Bogen udkom første gang i 1982.GuriGuri er en lille norsk pige, der flytter med sin mor fra landet til byen. I byen møder hun mange sjove mennesker og oplever en masse spændende ting. Der er seks bøger i serien om Guri.Anne-Cath. Vestly (1920-2008) var en norsk skuespillerinde og børnebogsforfatter. Gennem sit liv skrev hun en række serier for børn, og hun er særligt kendt for sin evne at formidle komplicerede emner i børnehøjde. Flere af hendes bøger er blevet filmatiseret og hun er oversat til mere end 16 sprog.

Katkeransuloinen ensirakkaus ja ikuiselta tuntuva kesäloma15-vuotias Lare on vihdoin kesälomalla. Hän laiskottelee kotona pikkuveljensä Sepen kanssa ja viettää aikaa kavereiden seurassa. Lare haaveilee kahdesta asiasta: omasta moposta ja naapurin Venlasta, joka on sekä maailman kaunein että pelottavin tyttö. Lare uskoo rakastavansa Venlaa ikuisesti, mutta äiti huokaa, että pitkässä parisuhteessa rakkaus muuttuu rutiiniksi ja tavaksi. Isä maalaa humoristisia taulujaan ja uhoaa, että vielä joskus joku ymmärtää hänen taiteensa suuruuden ja ostaa tauluja isolla rahalla.Osa unelmista toteutuu, osa kariutuu, ja teini-iässä kaikki tuntuu suuremmalta kuin onkaan. Onneksi on perhe, jonka rakkaus kantaa nuoruuden kipeiden hetkien ylitse.Sinikka Laine (s. 1945) on suomalainen nuortenkirjallisuuteen erikoistunut kirjailija ja toimittaja. Hän on julkaissut kymmenen nuortenkirjaa 1980- ja 1990-luvulla. Laineen kirjat sijoittuvat usein Pohjois-Suomeen, ja ne kertovat usein perhesuhteista ja erityisesti äidistä ja tyttäristä. Laine sai valtion kirjallisuuspalkinnon vuonna 1986.

Sydämen asioita ja sairaanhoitoa.Sairaanhoitaja Jutta Ahola suuntaa innolla kohti uutta työpaikkaansa Kariveden terveyskeskuksessa. Paluu lapsuudenmaisemiin tarjoaa kaivattua muutosta ja leppoisampaa työrytmiä. Mutta kun lähtö lähestyy, Jutta ei olekaan aivan varma, onko elämä maalla sitä, mitä hän haluaa. Miten kaupungin vilskeeseen jo tottunut nuori nainen oppii taas maaseudun rauhallisempaan tahtiin?Jos on työelämässä pohdittavaa, ei Jutta ole rakkauselämänsäkään suhteen aivan varma kaikesta. Puoliso Aki on hurmaava ja mukava, mutta mahtaako mies sittenkään olla Juttaan niin rakastunut kuin väittää. Jutta ei voi mitään sille, että välillä mielessä pyörii Jan, edellisen työpaikan apulaislääkäri. Kannattaako elämäänsä laittaa uusiksi, jos siten voi saada kaiken, mistä haaveilee?Heli Maruk -nimimerkin takaa löytyy kirjailija Marja-Leena Tiainen. Tiainen on Kuopiossa asuva lasten- ja nuortenkirjailija, joka on palkittu mm. Topelius- ja Savonia-kirjallisuuspalkinnoilla. Uransa alkuaikoina Tiainen kirjoitti myös ihastuttavia romanttisia lukemistoja.

Oulun päivänsäde ja menninkäinenAnna käy lukion toista luokkaa, unelmoi tulevasta ja uskoo ihmisiin. Hän suunnittelee kirjallisuudentutkijan uraa ja kirjoittaa itsekin. Annalla on isä ja pikkusisko ja äiti, joka on muualla mutta pitää yhteyttä lapsiinsa Annan pitäessä huolta siskosta ja kodista. Annalla on myös Mika, poikaystävä. Mikan isä on kuollut Mikan ollessa pieni, ja perhettä terrorisoi nyt väkivaltainen ja alkoholisoitunut isäpuoli, jonka vallan alle Mikan äiti taipuu. Annan kanssa Mika tuntee olevansa tarpeellinen ja voimakas, mutta kun luja käsitys oman isän erinomaisuudesta murenee, paineet purkautuvat väkivaltaisesti.Tyttö tuulesta, poika pimeästä voitti valtion kirjallisuuspalkinnon vuonna 1986.Sinikka Laine (s. 1945) on suomalainen nuortenkirjallisuuteen erikoistunut kirjailija ja toimittaja. Hän on julkaissut kymmenen nuortenkirjaa 1980- ja 1990-luvulla. Laineen kirjat sijoittuvat usein Pohjois-Suomeen, ja ne kertovat usein perhesuhteista ja erityisesti äidistä ja tyttäristä. Laine sai valtion kirjallisuuspalkinnon vuonna 1986.

Koskettava kuvaus nuoren tytön oman polun etsinnästäSara on kolmentoista ja asuu nuorisokodissa. Äiti ei pysty huolehtimaan hänestä, ja isä on häipynyt teille tietymättömille jo vuosia sitten. Alkoholi on vienyt äidin toimintakyvyn eron jälkeen, mutta äidin ja tyttären välit ovat silti hyvät.Kesäisin Sara saa viettää aikaa ihanassa sijaiskodissa huolehtivaisten Leenan ja Artun kanssa. Sara vain ei ole tottunut huolenpitoon, ja se tuntuu alkuun vaikealta, eikä hän tahdo uskaltaa luottaa aikuisiin. Sara samastuu ihmisiä välttelevään silkkiuikkuun – mutta löytyisikö hänestä samanlaista yllättävää rohkeutta kuin linnusta?Sinikka Laine (s. 1945) on suomalainen nuortenkirjallisuuteen erikoistunut kirjailija ja toimittaja. Hän on julkaissut kymmenen nuortenkirjaa 1980- ja 1990-luvulla. Laineen kirjat sijoittuvat usein Pohjois-Suomeen, ja ne kertovat usein perhesuhteista ja erityisesti äidistä ja tyttäristä. Laine sai valtion kirjallisuuspalkinnon vuonna 1986.

Valovoimainen tarina lapsuudesta, perhesiteistä ja muuttuvasta maailmasta.Kertojan omalaatuinen isoisä Lennart on paljon maailmaa kiertänyt monen alan osaaja. Isoisä on johtanut musiikkiliikettä ja soittanut viulua, matkustellut ja kerännyt kerrottavaksi kaikenlaisia hauskoja tarinoita, joissa 1800-luvun lopun taitelijapiirien maailma herää värikkäästi eloon.Isoisän ja muiden suvun miesten menneisyyden rinnalla kertojan oma minuus ottaa muotoaan hänen pohtiessaan millainen oma paikka kaiken keskellä on. Taiteilijuus, seikkailut, lapsuus, aikuisuus, identiteetin rakentuminen ja maailmankuvan kehittyminen nousevat tärkeiksi teemoiksi ja kasvavat päähenkilön varttumisen mukana.Kiehtovien hahmojen, menneen ajan viehätyksen ja kaupunkilaisen sivistyneistön tapojen kautta kuvattava sukutarina kulkee välähdyksinä läpi aikojen ja paikkojen, vetäen lukijan vahvasti mukaansa.Jan Blomstedt (1952–) on suomalainen kirjailija, esseisti ja kriitikko. Hän on julkaissut niin kaunokirjallisia teoksia kuin tietokirjoja, ja toiminut myös suomentajana.

Paola haluaa lapsen, muttei miestä. Niinpä hän etsii sopivaa isäkandidaattia yhden illan suhteeseen – ja löytää sellaisen Havaijin-lomaltaan. Hän on esittäytynyt miehelle väärällä nimellä, ja vietettyään miehen kanssa ihanat kaksi viikkoa, ja tajutessaan tunteidensa todellisen syvyyden, hän ei enää kehtaa paljastaa petostaan, vaan katoaa miehen elämästä jälkiä jättämättä.Seitsemän vuoden kuluttua Paola on Phil-pojan yksinhuoltaja. Kohtalo johdattaa hänet ja Philin San Franciscoon sairaalaan, jossa on töissä myös eräs Carl Bourgain. Sattumalta lääkäri on ollut lomalla Havaijilla seitsemän vuotta sitten…Nimimerkki Eeva Raidon takana on kirjailija Kari Nenonen (1949–2006). Nenonen on erityisen tunnettu fantasian ja scifin kirjoittajana, mutta uransa alkupuolella hän kirjoitti myös romanttisia tarinoita Kolmiokirjalle.

Ihmissuhdedraamaa, menetyksiä ja uusia alkuja.Jukka Tammela on pidetty työtoveri ja taitava kirurgi, jolla on elämässään kaikki aivan hyvin. Työ on kiinnostavaa, kollegat mukavia ja vaimo Sirpa kaunis ja näyttävä. Mutta silti avioliitto tuntuu auttamattoman väljähtäneeltä, eikä Jukka malta pitää silmiään irti hoitaja Maisasta tai tanssija Päivistä. Minkä sille mies voi, kun näkee jotain hurmaavaa..?Elämän varjopuolet saavat Jukan mietteliääksi, kun hänen ystävänsä vaimo menehtyy. Kaikki saattaa loppua niin äkillisesti... Eikö elämässä pitäisi mennä sitä kohti, joka houkuttaa, eikä vain pysyä kiinni tutussa ja turvallisessa? Jukan on tutkittava mahdollisuuksiaan jokaiselta kantilta, kun omat valinnat ja sotkussa olevat ihmissuhteet alkavat vaatia erityishuomiota. Sirpa, Maisa ja Päivi – siinä vasta kysymys. Mutta haluaako kukaan heistä Jukan rakkautta?Heli Maruk -nimimerkin takaa löytyy kirjailija Marja-Leena Tiainen. Tiainen on Kuopiossa asuva lasten- ja nuortenkirjailija, joka on palkittu mm. Topelius- ja Savonia-kirjallisuuspalkinnoilla. Uransa alkuaikoina Tiainen kirjoitti myös ihastuttavia romanttisia lukemistoja.