Sovjetunionen

In Selenograd, dem russischen Silicon Valley, wird am ewigen Leben geforscht: »Mind Uploading« verspricht die Digitalisierung des menschlichen Bewusstseins. Wochenlang wurde der junge Arzt Michael hier festgehalten – jetzt soll er das Forschungsteam plötzlich unterstützen. Michaels Mutter Julia riskiert auf der Suche nach ihm ihr Leben. Denn in Russland wird sie wegen eines Mordes gesucht, den sie nicht begangen hat. Um Michael zu finden, muss sie wissen, was damals wirklich geschehen ist. Doch je näher sie ihrem Ziel kommt, desto bedrohlicher klaffen die düsteren Abgründe ihrer Vergangenheit vor ihr auf und drohen alles zu verschlingen, was ihr wichtig ist. Die atemlose Fortsetzung der KRYO-Trilogie: Ein Thriller um die Macht, ein anderes Leben zu kontrollieren – auch über den Tod hinaus.JUTTA SEIFERT, Schauspielerin und Sprecherin, lebte schon in England, Frankreich und Spanien. Auf der Bühne spielt sie gern Literatur, am Mikrofon liebt Hörbücher.Petra Ivanov verbrachte ihre Kindheit in New York. Nach ihrer Rückkehr in die Schweiz absolvierte sie die Dolmetscherschule und arbeitete als Übersetzerin, Sprachlehrerin und Journalistin. Heute ist sie als Autorin tätig und gibt Schreibkurse an Schulen und anderen Institutionen. Ihr Werk umfasst Kriminalromane, Jugendbücher und Kurzgeschichten. Petra Ivanov hat zahlreiche Auszeichnungen erhalten, u. a. zweimal den Zürcher Krimipreis (2010 und 2022).

"Toisen maailmansota – Tapahtumat ja ihmiset" kertoo toisen maailmansodan merkittävistä taisteluista sekä natsien hirmuvallasta.Kiovan taistelua syksyllä 1941 pidetään kaikkien aikojen suurimpana piiritystaisteluna, jossa Saksa ylsi suureen voittoon. Myös vuonna 1943 käyty Prohorovkan taistelu oli ainoa laatuaan – vastaavaa panssarivaunujen kohtaamista ei ole sen koommin nähty.Toisen maailmansodan alkusyyt ovat Hitlerin valtaannousussa. Miten natsit pääsivät valtaan ja tempaisivat mukaansa valtaosan Saksan väestöstä? Entä miksi Henning von Tresckow epäonnistui Hitlerin murhaamisessa, vaikka hän suunnitteli tekoa peräti viisi kertaa?Kokoelma koostuu kymmenestä artikkelista, joissa käsitellään edellä mainittujen aiheiden lisäksi mm. Berliinin taistelua, holokaustin uhrien kokemuksia sekä Karjalankannaksen taisteluita.Kokoelman artikkelit on alun perin julkaissut Orage-kustantamo.

Pysäyttävä romaani mestarilliselta sotakirjailijalta!Talvisodan loppuvaiheet ovat käsillä. Suomen ja Neuvostoliiton ankarat taistelut Kollaan rintamalohkolla kiristyvät, ja menetykset ovat mittavia puolin ja toisin. Neuvostosotilaita jäätyy kuoliaaksi epäinhimillisen kovissa olosuhteissa, ja suomalaisten on purtava hammasta jaksaakseen viimeiset taistot. Mikään ei kuitenkaan ole niin kolkkoa, etteikö siitä kirpoaisi myös huumoria, ja suomalaiset soturit osoittavat yhteishenkensä ennenkuulumattomalla tavalla. Osittain kirjailijan omiin kokemuksiin pohjautuva, hurja romaani vie Talvisodan viimeisiin vaiheisiin vuosien 1939 ja 1940 Laatokan Karjalaan. Erkki Palolampi (1908–1991) oli suomalainen sotakirjailija, toimittaja ja urheiluvaikuttaja. Hänen tunnetuin teoksensa "Kollaa kestää", jota on pidetty parhaana talvisodan aikalaiskertomuksena. Palolampi toimi talvisodassa Kollaan rintamalla valistusupseerina.

Neuvosto-Karjalan suomalaisjohtajan ajatuksia ennen kuolemaaRuotsinkieliseen sivistyskotiin vuonna 1881 syntynyt Edvard Gylling valitsi elämälleen yllättävän polun, kun hän toimi ensin Suomessa SDP:n johtoportaassa, sitten sisällissodassa punaisten esikuntapäällikkönä. Viipurista hän pakeni Tukholmaan, josta Lenin kuitenkin kutsui hänet Neuvostoliittoon. Siellä hän nousi aktiivisen toimintansa ansiosta uuden Karjalan autonomisen sosialistisen neuvostotasavallan kansankomissaarien neuvoston puheenjohtajaksi. Gylling alkoi kehittää alueen teollisuutta ja maataloutta ja houkutteli sinne tuhansia suomalaisia muuttajia niin Suomesta kuin esimerkiksi Amerikastakin. Idealistinen alku sortui kuitenkin Stalinin vainoihin, jotka koituivat myös Gyllingin kohtaloksi. Ensin hän menetti asemansa ja joutui muuttamaan Moskovaan, lopulta seurasivat pidätys, kuulustelut, kidutus ja armoton tuomio.Kiehtovassa romaanissa Edvard Gylling pohtii elämäänsä ja tekojaan teloitusta odottaessaan ja kertaa samalla jännittäviä ja jännitteisiä historian tapahtumia.Tuure Vierros (1927–2012) oli suomalainen historian ja yhteiskuntaopin opettaja ja kirjailija. Hän oli kotoisin Kankaanpäästä ja teki pitkän uran opettajana eri paikkakunnilla. Vierros julkaisi lukuisia historiallisia romaaneja ja oppikirjoja ja myös näytelmiä ja esseitä.

Die Optimierung des Menschen ist das Geschäft der Zukunft. Eine kalifornische Firma verkauft Blutplasma-Verjüngungskuren, Tech-Riesen investieren Unsummen in die digitale Bewusstseinsspeicherung. Und ein russisches Unternehmen verspricht durch die Konservierung des eigenen Leichnams ein Leben nach dem Tod. Währenddessen stirbt in Seattle ein obdachloser Junge an Herzversagen. Als der deutsche Chirurg Michael Wild beginnt, Fragen zu stellen, verschwindet er von der Bildfläche. Seine Mutter Julia ist entschlossen, ihn zu finden – doch sie hütet selbst ein Geheimnis, und ihre Gegner sind weitaus mächtiger, als sie denkt. Ein hochaktueller, perfekt recherchierter Thriller über die Grenze zwischen Leben und Tod, die Schnittstelle von Mensch und Maschine und die Zukunft unserer Spezies.Petra Ivanov verbrachte ihre Kindheit in New York. Nach ihrer Rückkehr in die Schweiz absolvierte sie die Dolmetscherschule und arbeitete als Übersetzerin, Sprachlehrerin und Journalistin. Heute ist sie als Autorin tätig und gibt Schreibkurse an Schulen und anderen Institutionen. Ihr Werk umfasst Kriminalromane, Jugendbücher und Kurzgeschichten. Petra Ivanov hat zahlreiche Auszeichnungen erhalten, u. a. zweimal den Zürcher Krimipreis (2010 und 2022).

Millaisia kokemuksia mahtuu yhden inkeriläisperheen tarinaan? Entä millainen kaiku tällä historialla on nykypäivään?Pekka Mutanen syntyy inkeriläiseen kylään ja viettää siellä lapsuuttaan, kun jatkosota syttyy. Sodan aikana inkeriläisperheitä evakuoidaan taisteluiden jaloista Suomeen, niin myös Mutasen perhe. Uusiksi menee paitsi oma elämä, myös sotaa käyvien maiden tilanne. Ja kun Inkeriin pääsee palaamaan, on kaikki toisin. Perheen isä on hävinnyt, yksi pojista on kadonnut, eikä inkeriläisperheen asema Neuvostoliitossa enää ole sama. Elämä heittelee perhettä Virosta Siperiaan ja lopulta Petroskoihin, jossa arki on kovaa. Sen lisäksi, että olot ovat köyhät, on heidän elettävä myös yhteiskunnan halveksinnan kohteena. Vaikka uusi kotipaikka löytyy, ei elämä ole ruusuilla tanssimista.Siperia opettaa kestämään on vuosikymmeniä kattava katsaus yhden perheen ja kokonaisen ajanjakson historiaan.Pekka Mutanen (1935–2015) oli suomalainen kirjailija ja toimittaja. Lapsuutensa Karjalassa asunut ja jatkosodan aikaan Suomeen perheensä kanssa evakuoitu Mutanen ehti elämänsä aikana asua Suomen lisäksi Virossa ja Neuvostoliitossa. Mutanen julkaisi niin tietokirjallisuutta, kertomuksia kuin runojakin. Hän toimi Karjala-kustantamon toimittajana sekä Karjalan kirjailijaliiton puheenjohtajana.

"Verden set fra Sovjetunionen er helt forskellig fra den verden, som vi oplever med Danmark som centrum. Det har mange årsager.De to lande har i international politik forskellige betydning og forskellige muligheder. Hvad det ene folk kan synes vigtigt, finder det andet måske uvæsentligt. Hvad det ene skønner rigtigt, kan det andet måske bedømme som forkert."Ole Helmer Jensen fortæller om Sovjetunionens udvikling, siden den blev stiftet efter den russiske revolution i 1917, og til Mikhail Gorbatjov kom til magten i 1985. Bogen beskriver Sovjetunionens komplicerede forhold til Vesten med fokus på årene efter 2. verdenskrig. Den spørger, hvordan historien mon har set ud fra et sovjetisk perspektiv i modsætning til det vestlige, som vi er vant til at antage.Bogen udkom første gang i 1988 – tre år inden Sovjetunionens sammenbrud.Ole Helmer Jensen (f. 1926) var forfatter til en række bøger om europæisk historie med vægt på militære og politiske begivenheder. Særligt hans bøger om anden verdenskrig har været populære og læst på mange af landets skoler og gymnasier.

The most daring commando operation of World War II from which no one can return...On a June night in 1944, ten German officers of Baltic origin is parachuted out of a Dornier plane near Moscow. Their mission: penetrate the Kremlin and eliminate Stalin.A fascinating novel inspired by a documented adventure that is as heroic as it is senseless. Perfect for war fiction fanatics and fans of Anthony Doerr's "All the Light We Cannot See".Heinz G. Konsalik (1921-1999), a prolific German novelist known for his humanistic depictions of war, became famous for "The Doctor of Stalingrad." With 155 novels and 83 million copies sold, he remains a celebrated figure of post-war German literature.

"’Er det Frank Hagen, jeg taler med,’ spurgte en underlig metallisk stemme, der lød som om den kom fra en maskine.’Hvem spørger,’ sagde han, og så sig nervøst omkring.’Er De kaptajn Frank Hagen, tjenestenummer 2817?’Han dukkede sig pr. refleks, da ordene ramte. I samme bevægelse åbnede han bildøren og lod sig rulle ned på fortovet, hvor han satte sig på hug i ly af bilen."Frank Hagen har med glæde lagt sin militære karriere på hylden for et enkelt og ufarligt liv som taxachauffør i Berlin. En dag hører han en mobil ringe på bagsædet af sin taxa. Han går ud fra, at nogen har glemt den ved et tilfælde, men da han tager den, viser det sig, at opkaldet er til ham. Han bliver tilbudt en enorm pose penge og muligheden for at redde sit livs kærlighed. Han skal bare løse den umulige opgave at finde Aljechins kanon, som forsvandt for 19 år siden, da Sovjetunionen brød sammen. Det viser sig imidlertid at være lige så farligt, som det er svært."Aljechins kanon" er en spændende thriller, der trækker tråde fra 2010’ernes Berlin tilbage til Sovjetunionens sidste dage, hvor alt var på spil, og intet var, som det så ud. Bogen udkom første gang i 2011.Hannibal Erngaard (f. 1960) er en dansk journalist og forfatter. Han er uddannet fra Danmarks Journalisthøjskole og har blandt andet arbejdet som nyhedsredaktør for Berlingske Tidende og som nyhedschef på Urban. Han debuterede som forfatter i 1944 med thrilleren "Jagten på den 6. marskal" og har siden udgivet flere populære bøger.

"I 1947 udnævnte Stalin i al hemmelighed en 6. marskal.Og ingen af hans daværende fem marskaler fik besked om det – nogensinde.Vedkommende er stadig aktiv og spiller en central og afgørende rolle i Sovjetunionens forsvar, ja, det er faktisk den bedst bevarede militære hemmelighed.Du kan måske spørge, hvorfor jeg løfter så meget af sløret, og svaret er enkelt: ingen af jeres efterretningseksperter vil kunne regne ud, hvem vedkommende er."I 1990, kort inden Sovjetunionens opløsning, modtager den amerikanske tolk Sid Feigenstein et anonymt brev fra en person, der tilbyder tophemmelige informationer om Sovjetunionen i bytte for en billet ud af landet. Oplysningerne er potentielt sprængfarlige, men kan Sid stole på, at de er rigtige? Og hvad skal han og resten af kollegerne på den amerikanske ambassade stille op, hvis det virkelig er rigtigt, at en 6. marskal stadig trækker i trådene i Sovjetunionen?"Jagten på Den 6. Marskal" er en intens thriller, der tager os med til Sovjetunionens sidste dage, hvor hemmeligheder fra unionens uhyggelige fortid afsløres med grumme konsekvenser. Bogen udkom første gang i 1994.Hannibal Erngaard (f. 1960) er en dansk journalist og forfatter. Han er uddannet fra Danmarks Journalisthøjskole og har blandt andet arbejdet som nyhedsredaktør for Berlingske Tidende og som nyhedschef på Urban. Han debuterede som forfatter i 1944 med thrilleren "Jagten på den 6. marskal" og har siden udgivet flere populære bøger.

On vuosi 1920. Suomi on itsenäistynyt kolme vuotta sitten, mutta rajat Neuvostoliittoon kaipaavat tarkempaa määrittelyä: on aika tehdä rauhansopimus. Suomalaiset ja juuri muodostuneen Neuvostoliiton edustajat istuvat neuvottelupöytään Tartossa. Pöydän ympärillä kokoontuvat niin dynaaminen pääneuvottelija Keržentsev ja Leninin lähipiiriin kuuluva, neuvostovaltuuskunnan puheenjohtaja Berzin kuin Suomen Tanner ja J.K. Paasikivikin. Historiallisesti merkittävien neuvottelujen tulos on lopulta kiistanalainen, ja rauhan solmineita syytetään myöhemmin Suomen myymisestä.Historiantuntija Tuure Vierroksen ainutlaatuinen tietoteos Tarton rauhansopimusta edeltäneistä neuvotteluista kuvaa yksityiskohtaisesti tapahtumien kulkua, osapuolten taktikointia ja tunnustelua, joka kätkeytyi kulissien taakse.Tuure Vierros (1927–2012) oli suomalainen historian ja yhteiskuntaopin opettaja ja kirjailija. Hän oli kotoisin Kankaanpäästä ja teki pitkän uran opettajana eri paikkakunnilla. Vierros julkaisi lukuisia historiallisia romaaneja ja oppikirjoja ja myös näytelmiä ja esseitä.

Omaelämäkerrallinen romaani vaietusta historiasta ja poikkeuksellisista ihmiskohtaloista.Ukrainalaissyntyinen Mihail päätyy maailmansotien ja Neuvostoliiton syntymisen heittelemänä sotavangiksi Kerimäelle, Etelä-Savoon. Vankileirin olot ovat epäinhimilliset, mutta tilanne helpottuu, kun Mihail pääsee Vaasan seudulle maatilalle töihin. Siellä syttyy kielletty rakkaus suomalaiseen Mariaan. Sodan jälkeen suhde katkeaa pakon edessä, Mihail viedään Siperian vankileireille, ja hänen jälkensä katoavat. Marian lisäksi kaipaamaan jää rakkaudesta syntynyt poika Juhani, joka ei uskalla kertoa kenellekään olevansa "ryssänpenikka". Isä ei tiedä pojan olemassaolosta, mutta varttuessaan Juhani päättää etsiä tämän käsiinsä. Epätietoisuus on kuitenkin pahempaa kuin totuuden tietäminen, vaikka lopputuloksena saattaakin hyvin olla tieto isän kuolemasta. Ilman apua moinen etsintä Neuvostoliitosta ei onnistu, ja Juhani saakin lopulta apua jopa presidentti Kekkoselta.Vihan ja rakkauden päivät on liikuttava historiallinen romaani, jonka tapahtumat pohjautuvat kirjailijan ja tämän isän omaan, ainutlaatuiseen tarinaan.Arvo Myllymäki (s.1945) on Tampereen yliopiston julkisoikeuden emeritusprofessori ja kirjailija. Hänen oma isänsä oli ukrainalainen sotavanki.

Tšernobylin onnettomuuden rauniot kätkevät sisäänsä tarkoin varjeltuja salaisuuksia.Prokopjevin perheen vanhemmat Jelena ja Viktor tekevät kolhoosissa raskasta, pitkää työpäivää. Elämässä ei ole kehumista, mutta silti paremmasta tulevaisuudesta uskaltaa vielä haaveilla. Ja katso! Uusi uljas ydinvoimala rakentuu, ja tuhannet neuvostokansalaiset pääsevät töihin sen uumeniin, heidän joukossaan Jelena ja Viktor. Hienoksi rakennettu Pripyatin kaupunki tarjoaa arjen, jossa asuminen, työnteko ja opiskelu ovat kuin unelmaa. Jelena ja Viktor viihtyvät työssään, ja tytär Nadja suunnittelee alkavansa ydinfyysikoksi. Elämä ei voisi olla parempaa.Sitten tapahtuu jotain, jota kukaan ei osaa odottaa. Tšernobylin voimalassa tapahtuu onnettomuus, katastrofi, joka murskaa unelman upeasta maailmasta. Kukaan ei tiedä, miten kamala tilanne oikeasti on, ennen kuin on liian myöhäistä. Silloin onnettomuus on jo jäänyt historiaan. Parinkymmenen vuoden jälkeen Nadja saa tietää asioita, jotka muuttavat kaiken. Mihin tämän vanhemmat oikein olivat sekaantuneet? Mitä Tšernobylin uumenissa todella tapahtui? Koiruohon kaupunki on Kati Saurulan kiehtova jännitysromaani, joka yhdistelee asiantuntevasti faktaa ja fiktiota.Kati Saurula (s. 1978) on suomalainen kirjailija, jonka esikoisromaani Koiruohon kaupunki avaa peiteltyjä totuuksia Tšernobylin ydinvoimalaonnettomuuden liittyen.

Pala sotahistoriaa, josta vaiettiin vuosikymmenten ajan.Erillinen Pataljoona 6 oli Inkerinmaalla muodostettu joukko, joka palveli ensin Saksan armeijan vartiointitehtävissä Saksan valtaamalla Neuvostoliiton alueella. Syksyllä 1943 ryhmä siirrettiin Suomeen, jossa se taisteli Suomen puolella jatkosodassa. Sodan päätyttyä Suomea puolustaneiden, pataljoonaan kuuluneiden inkeriläismiesten – Neuvostoliiton kansalaisten – oli kuitenkin välirauhansopimuksen mukaisesti palattava kotimaahansa. Osa palasi vapaaehtoisesti, osa pakeni Ruotsiin, ja osa vietiin Neuvostoliittoon pakkokeinoin. Siellä heitä odottivat kovat rangaistukset, vähimmillään 10 ja enimmillään 25 vuoden vankileirituomiot. Osa miehistä ei päässyt leireille saakka, vaan he katosivat kuin tuhka tuuleen.Vaiennetut sotilaat perustuu selviytyjien haastatteluihin. Se dokumentoi ajanjaksoa ja tapahtumia, joiden muisto on vielä nykypäivänäkin kipeä.Pekka Mutanen (1935–2015) oli suomalainen kirjailija ja toimittaja. Lapsuutensa Karjalassa asunut ja jatkosodan aikaan Suomeen perheensä kanssa evakuoitu Mutanen ehti elämänsä aikana asua Suomen lisäksi Virossa ja Neuvostoliitossa. Mutanen julkaisi niin tietokirjallisuutta, kertomuksia kuin runojakin. Hän toimi Karjala-kustantamon toimittajana sekä Karjalan kirjailijaliiton puheenjohtajana.

"I en kolhóz drives gårdene ikke af de enkelte landmænd, sådan som de f.eks. gør i Danmark. Man ordner tingene i fællesskab. Det gælder både dyrkningen af jorden og pasningen af husdyrene. Mejerier og andre former for industri drives også i fællesskab.Der er ca. 27.000 kolhózer i Sovjetunionen. Omkring 60 % af den sovjetiske produktion af korn, kød og mælk kommer fra kolhózerne. Resten kommer fra de statslige brug, sovhózerne."Sven Skovmand beskriver en kolhóz i Hviderusland i starten af 1980’erne. Han fortæller, hvordan de 3000 indbyggere driver landbruget, og hvilken indflydelse den enkelte borger har på driften af kolhózen. Bogen er skrevet til undervisningsbrug af skoleelever fra 6. klasse og opefter og giver et spændende indblik i et andet lands kultur.Sven Skovmand (f. 1936) er en dansk journalist, forfatter, historiker, forlægger og politiker. Han var i mange år aktiv i Det Radikale Venstre og repræsenterede endvidere Folkebevægelsen mod EF i Europaparlamentet fra 1979-1984. Sven Skovmand har udgivet en lang række bøger om blandt andet dansk, tysk og sovjetisk historie.

Suomenjuutalaisen upseerin jaakobinpaini jatkosodan suomalaisella keskitysleirilläSuomi on valloittanut Petroskoin, jota kutsutaan nyt Äänislinnaksi. Emmanuel Wolff, vaasalainen upseeri saapuu kaupunkiin odottamaan rintamalle pääsyä, mutta hänet määrätäänkin toisiin tehtäviin: Wolffin on valvottava keskitysleirin rakentamista venäläisille. Wolffin kohdatessa keskitysleirin raakuuden hänen idealisminsa karisee nopeasti, ja leirin vartijoiden sadistiset teot ravistelevat Wolffia syvästi. Samalla Wolff yrittää saada selkoa tapaamastaan salaperäisestä lotasta Sylvistä. Mitkä ovat naisen todelliset aikeet?Rohkea sotateos nostaa esiin Suomen ja Saksan vaietun liittolaisuuden ja yllättää monitahoisuudellaan.Pekka Manninen on jyväksyläläinen pitkän linjan toimittaja ja kirjailija. Manninen debytoi romaanilla Kiimakangas, joka oli ehdolla Helsingin Sanomien kirjallisuuspalkintoon.

Sovjetunionen, der bestod af 15 republikker med fælles kommunistisk styre, var en gigantisk stat – og selvom landet ikke længere eksisterer, kan vi stadig lære meget af historien om det. I denne bog, der udkom første gang i 1985, giver historiker Bent Jensen et indblik i Sovjetunionens historie, ideologi, økonomi og politik.Bent Jensen (f. 1938) er dansk historiker og forfatter. Han er professor emeritus ved Syddansk Universitet og har været leder af Center for Koldkrigsforskning. Han er oprindeligt uddannet cand.mag. i historie og russisk og har udgivet en lang række bøger om russisk historie.

"Revolution betyder omvæltning. Et land, der har haft en revolution, bliver helt forandret i forhold til, hvad det var før.Det gjaldt Rusland efter den store revolution i 1917. Men det gælder også både Rusland og Østeuropa i dag. Den revolution, som de oplever nu, er mindst lige så vidtgående som den i 1917.Det nye er, at de er sat i gang af den mand, der i 1985 kom til magten i Sovjetunionen – landets præsident Mikhail Gorbatjov."Sven Skovmands bog om Mikhail Gorbatjovs revolution udkom i 1990, som var året imellem Berlinmurens fald i 1989 og Sovjetunionens totale sammenbrud i 1991. Bogen giver et spændende indblik i de forandringer, som Gorbatjov indførte i løbet af 1980’erne, uden at nogen kunne vide, at det ville føre til, at hele Sovjetunionen ophørte med at eksistere, og at han selv måtte gå af som præsident.Sven Skovmand (f. 1936) er en dansk journalist, forfatter, historiker, forlægger og politiker. Han var i mange år aktiv i Det Radikale Venstre og repræsenterede endvidere Folkebevægelsen mod EF i Europaparlamentet fra 1979-1984. Sven Skovmand har udgivet en lang række bøger om blandt andet dansk, tysk og sovjetisk historie.

Den 27. oktober 1981 kl. 19.57 stødte den sovjetiske ubåd S-363 med skrognummeret U 137 på grund på Torumskär ved indløbet til Gåsefjorden, ca. 15 km fra flådebasen Karlskrona i Sverige. Positionen, hvor ubåden gik på grund med en fart på 7-8 knob, lå inden for det militære øvelsesområde, hvor almindelig og uvedkommende civil trafik ikke var tilladt. Positionen var ikke alene inden for svensk territorialfarvand, men også langt inde i et forbudt militært område i Skærgården. Vejret var tåget og sigtbarheden ikke særlig god.Ubåden havde ramt Sverige!I NATO betegnedes denne sovjetiske ubådstype for WHISKEY-klassen. Derfor blev begivenheden hurtigt kendt over hele verden som "Whiskey on the Rocks".Siden har der været diskussion om, hvorvidt ubåden blev afsløret under et spiontogt, eller om der var tale om en utilsigtet navigationsfejl.Men Sverige var rystet! Det havde Sverige i øvrigt været forfærdelig mange gange i årenes løb.Vasilij Besedin (f. 1952) var politisk officer og den ene af to næstkommanderende på den ubåd, der i 1981 gik på grund ved Sveriges kyst. Efter grundstødningen besøgte han flere gange Sverige og udgav i 2009 på svensk bogen "Inifrån U 137. Min egen berättelse", der nu er oversat til dansk.

Efter Anden Verdenskrigs afslutning valgte Danmark sammen med Norge og Island at tilslutte sig NATO. Men har Sovjetunionen nogensinde accepteret Danmarks placering i den vestlige alliance? Det spørgsmål forsøger historiker Bent Jensen at give svaret på i "Sovjetunionen og Danmark", der udkom første gang i 1987.Bent Jensen (f. 1938) er dansk historiker og forfatter. Han er professor emeritus ved Syddansk Universitet og har været leder af Center for Koldkrigsforskning. Han er oprindeligt uddannet cand.mag. i historie og russisk og har udgivet en lang række bøger om russisk historie.

"I 1847 oprettede man ’Kommunistisk Forbund’. Det var i høj grad Marx’ værk. Han skrev selv dets program sammen med vennen Engels. Det kom til at hedde ’Det kommunistiske Manifest’. Marx og hans venner kaldte nemlig sig selv for kommunister. Det er et ord, som kommer fra latin. Det betyder, at man går ind for et fællesskab. Og det var jo netop, hvad de gjorde. Tingene skulle ejes i fællesskab og ikke af få kapitalister."Sovjetunionen blev grundlagt efter den russiske revolution i 1917 under ledelse af blandt andre Lenin og Stalin. Samfundets opbygning og ideologi blev baseret på Karl Marx’ kommunistiske tanker, som var opstået mange årtier tidligere. Sven Skovmand fortæller om, hvordan Lenin og Stalin forsøgte at forme den nye union ud fra Marx’ teorier. Bogen fortæller samtidig om de dramatiske begivenheder både op til og efter revolutionen."Marx, Lenin og Stalin" udkom første gang i 1981.Sven Skovmand (f. 1936) er en dansk journalist, forfatter, historiker, forlægger og politiker. Han var i mange år aktiv i Det Radikale Venstre og repræsenterede endvidere Folkebevægelsen mod EF i Europaparlamentet fra 1979-1984. Sven Skovmand har udgivet en lang række bøger om blandt andet dansk, tysk og sovjetisk historie.

"Der er mange ting, Cuba skal have fra udlandet. Sådan har det altid været. Landet ligger lige op ad USA og er derfor blevet vant til at købe mange varer herfra i stedet for at lave dem selv. Men revolutionen betød en voldsom ændring i forholdet til USA."Efter kommunisterne kom til magten i Cuba i 1950’erne, ville det liberalistiske USA ikke længere handle med dem. I stedet måtte cubanerne handle med Sovjetunionen, som lå tusindvis af kilometer borte. Sovjetunionen var også kommunistisk, og derfor ville de gerne samarbejde med Cuba. Meget omkring Cuba og landets kommunistiske styre er svært at gennemskue. Sven Skovmands bog fra 1978 fortæller om den cubanske revolution og de mange ting, der ændrede sig både internt i landet og i forhold til omverdenen.Sven Skovmand (f. 1936) er en dansk journalist, forfatter, historiker, forlægger og politiker. Han var i mange år aktiv i Det Radikale Venstre og repræsenterede endvidere Folkebevægelsen mod EF i Europaparlamentet fra 1979-1984. Sven Skovmand har udgivet en lang række bøger om blandt andet dansk, tysk og sovjetisk historie.

"USA og Sovjetunionen er ene om at være supermagter. De bestemmer, om der skal være krig eller fred i verden. Derfor er det vigtigt, at de har et rimeligt godt forhold til hinanden. At de ved noget om hinanden og har tillid til hinanden."I starten af 1980’erne var forholdet mellem Sovjetunionen og Vesten meget anspændt, og mange frygtede, at en atomkrig ville bryde ud. Sven Skovmands bog fortæller om Sovjetunionen og dens magt over naboerne i Østeuropa, om besættelsen af Afghanistan, oprøret i Polen og den militære oprustning på begge sider af jerntæppet.Bogen udkom første gang i 1982.Sven Skovmand (f. 1936) er en dansk journalist, forfatter, historiker, forlægger og politiker. Han var i mange år aktiv i Det Radikale Venstre og repræsenterede endvidere Folkebevægelsen mod EF i Europaparlamentet fra 1979-1984. Sven Skovmand har udgivet en lang række bøger om blandt andet dansk, tysk og sovjetisk historie.

Dengang Rusland hed Sovjetunionen, hed Sankt Petersborg Leningrad, og Moskva var hovedstaden. Det havde Sankt Petersborg ellers været i næsten 200 år, men alt det ændrede sig ved den russiske revolution."Moskva og Leningrad" fortæller om de to enorme byers turbulente historie, om deres kappestrid om at være landets hovedstad og om de regler, der forhindrede sovjetiske borgere i at flytte til en af de to byer for at byerne ikke skulle vokse sig for store.Bogen udkom første gang i 1979, da Rusland endnu var en del af Sovjetunionen, og Sankt Petersborg stadig hed Leningrad.Sven Skovmand (f. 1936) er en dansk journalist, forfatter, historiker, forlægger og politiker. Han var i mange år aktiv i Det Radikale Venstre og repræsenterede endvidere Folkebevægelsen mod EF i Europaparlamentet fra 1979-1984. Sven Skovmand har udgivet en lang række bøger om blandt andet dansk, tysk og sovjetisk historie.

"I Sovjetunionen har man ikke private landbrug, som man har det i Danmark. Folk på landet arbejder i kollektive brug eller i store landbrug, der ejes af staten.Her bor de i store landsbyer, som er udstyret med forretninger, skoler, børnehaver, kulturhuse og lægeklinikker."Hverdagen i 1970’ernes Sovjetunionen så betydeligt anderledes ud, end den gjorde i for eksempel Danmark. Sven Skovmands bog tager os med ud i det sovjetiske landbrugsland, ind på fabrikkerne og ud på markedspladserne. Han fortæller, hvordan samfundet og økonomien var skruet sammen, og hvilken betydning det havde for den enkelte borger.Bogen udkom første gang i 1978.Sven Skovmand (f. 1936) er en dansk journalist, forfatter, historiker, forlægger og politiker. Han var i mange år aktiv i Det Radikale Venstre og repræsenterede endvidere Folkebevægelsen mod EF i Europaparlamentet fra 1979-1984. Sven Skovmand har udgivet en lang række bøger om blandt andet dansk, tysk og sovjetisk historie.

"Vi har slået os ned på en træbænk over for skolen sammen med Ira Garmasá på 16 år. Hun går i skolens 10. klasse, men er samtidig dojárka i sin fritid.Dojárka betyder malkepige. Det var i gamle dage under sovjetstyret en hæderstitel ligesom traktorfører eller traktorist. Den dojárka, der malkede flest køer i løbet af en arbejdsdag, kunne blive udnævnt til mønster-arbejder. Man blev belønnet med en lille rød fane og omtale i lokalavisen. De tider er forbi."Meget ændrede sig i Hviderusland, da Sovjetunionen brød sammen i 1991. Både skrevne og uskrevne regler skulle genovervejes i al hast. Gennem samtaler med hviderussiske unge fortæller bogen om hverdagen i Hviderusland, efter Sovjetunionen blev opløst. Bogen fortæller også om landets historie, forholdet til religion og kunst, om mafiaens store magt og om de grusomme konsekvenser af ulykken på atomkraftværket Tjernobyl, som ramte Hviderusland hårdt.Bogen udkom første gang i 1996.Peter Dalhoff-Nielsen (1924-2008) var en dansk journalist, forfatter og redaktør. Han var uddannet i slavisk filologi fra Københavns Universitet og blev i 1962 korrespondent for Danmarks Radio i Sovjetunionen og Østeuropa, hvilket han blev ved med at være helt til i 1992, da Jerntæppet var faldet. Peter Dalhoff-Nielsen har skrevet en lang række bøger om russisk, sovjetisk og østeuropæisk historie.

Millaista suomalaisten sotavankien elämä oli Neuvostoliitossa?Eletään kesää 1944. Kun 22-vuotias pikakivääriampuja Ilmari Vainio valitaan taistelulähetiksi, hän on ollut jo kolme vuotta rintamalla. Vainio ei kuitenkaan arvaa, että hänen aikansa etulinjalla on käymässä vähiin. Epäonnistuneen taistelun jälkeen Vainio joutuu vihollisen sotavangiksi. Olot vankien leireillä ovat karut. Suomalaisia sotilaita kohdellaan huonosti, ja ruuan puute ajaa yhden jos toisenkin vangin kuoleman partaalle. Miten Ilmari Vainion käy? Pääseekö hän vielä turvaan Suomen puolelle?Sotavanki on kiehtova romaani suomalaisista sotavangeista Neuvostoliitossa. Se perustuu osittain Jaakko Summasen omiin kokemuksiin.Jaakko Summanen (1922–1990) kirjoitti sota-aiheisia romaaneja. Hän joutui vuonna 1944 venäläisten sotavangiksi, ja Summasen romaani Sotavanki (1979) perustuu hänen omiin kokemuksiinsa.

Millaista on joutua rintamalle hädin tuskin täysi-ikäisenä?Eletään syyskuuta 1941, kun vuonna 1922 syntyneet nuorukaiset aloittavat armeijan. Heitä koulutetaan neljä kuukautta Kuopiossa, ja sitten heidät siirretään rintamalle Syvärin taakse Karjalaan. Kun nuoret miehet saapuvat rintamalle, monet heistä ovat oudoissa tunnelmissa. Taistelujen äänet kuuluvat pitkälle, ja ilma on tiheä jännityksestä. Pohjois-Savosta sotimaan lähtenyt Veikko Virtanen tukeutuu pohjoiskarjalaiseen ystäväänsä Einariin sekä kotipuolesta tuttuun, rohkeaan Anttiin. Jo ensimmäiset päivät sotatantereella vievät värin nuorten kasvoilta, mutta tunteilulle ei ole aikaa. Veikko purkaa kokemuksiaan kenttäpostin kautta Liisalle, niin miehekkäin sanoin kuin suinkin osaa. Miten nuorten käy? Ja kuinka rintaman vanhemmat sotilaat ottavat vastaan pojanklopit, jotka eivät ole vielä edes 20-vuotiaita?Nuoret sotilaat on Jaakko Summasen elävä kuvaus nuorista miehistä rintamalla.Jaakko Summanen (1922–1990) kirjoitti sota-aiheisia romaaneja. Hän joutui vuonna 1944 venäläisten sotavangiksi, ja Summasen romaani Sotavanki (1979) perustuu hänen omiin kokemuksiinsa.

Uraauurtava tietoteos ihmisistä, joista tuli politiikan pelinappuloita.Suomesta luovutettiin ihmisiä Neuvostoliittoon vuodesta 1944 aina vuoteen 1981 asti. Luovutetuissa oli niin saksalaisia kuin venäläisiäkin sotavankeja, inkeriläisiä kuin vankikarkureitakin. Teos keskittyy luovutuksiin toisen maailmansodan jälkimainingeissa sekä kylmän sodan aikaan ja selvittää tapahtumien taustatekijöitä. Luovutuspolitiikka heijasteli muun muassa Suomen ja Neuvostoliiton välistä, muuttuvaa suhdetta sekä Suomen kokemaa kansainvälistä painostusta.Ansiokas tietokirja valottaa aiemmin katveeseen jääneitä tapahtumia Suomen historiassa. Yleistajuinen ja kiehtova teos perustuu laajaan lähdeaineistoon.Jussi Pekkarinen on ulkoasiainministeriön tutkija ja kirjailija.Juha Pohjonen on Suomen itsenäisyyden ajan poliittisen historian tutkija Itä-Suomen yliopistossa.

Sotaromaani Suomesta suurvaltojen puristuksessaKesällä 1919 vasta itsenäistynyt Suomi hakee Iso-Britanniasta uutta liittolaista ja tarjoaa brittiläiselle laivastolle tukikohdan Karjalankannakselta. Englantilaiset saapuvat Terijoelle suunnitelmanaan iskeä Neuvosto-Venäjän laivaston kimppuun Kronstadtissa.Terijoella on myös Sakari Virranpauha, joka on hankkinut työn Rajamaan komendatuurista päästäkseen lähelle kaunista emigranttia Svetlanaa. Kielitaitoisesta Sakarista tulee korvaamaton yhteyshenkilö brittiläisten operaatiossa. Jäädessään rakkauselämässään englantilaisen upseerin varjoon Sakari kostaa pettymyksensä Svetalle.Vuosia myöhemmin Sakari toimii kenttäoikeuden syyttäjänä jatkosodan raivotessa. Hän kohtaa vakoilusta syytetyn nuoren miehen, joka paljastuu Svetan pojaksi. Pystyykö Sakari hyvittämään vihdoin Svetalle tekemänsä vääryyden?Kronstadtin varjot on mukaansatempaava sotaromaani, joka pohjautuu historiallisiin tapahtumiin. Lassi Hakulinen kuvaa elävästi ja historiallisella tarkkuudella suomalaisten toimintaa suurvaltojen sotatoimien puristuksessa.Lassi Hakulinen on kirjailija ja metsätalousinsinööri. Hänen historialliset romaaninsa sijoittuvat Suomen lähihistoriaan ja sotiin. Kronstadtin varjot on Hakulisen neljäs teos.